Perjantaina järjestetty Kaivostoiminnan tulevaisuus -keskustelutilaisuus keräsi Valamon luostariin paljon ihmisiä
Pro Heinävesi suosittelee kaikille Heinäveden, Leppävirran, Tuusniemen ja Suur-Saimaan alueen tulevaisuudesta kiinnostuneille keskustelutilaisuuden taltioinnin katsomista. Tilaisuus ilmentää myös laajemmin koko Suomea koskettavaa aihetta: kuntien vaikutusmahdollisuuksia suhteessa kaivoksiin sekä kaivoslain tuottamia ongelmia. Tämä kirjoitus on tiivistetty kooste keskustelusta. Paneelikeskustelussa olivat mukana
Biokemisti Jari Natunen esitteli alussa kaivoksen vaikutuksia ympäristölle. Tämän jälkeen siirryttiin keskustelemaan. Krista Mikkonen totesi heti alussa, että keskellä päivää järjestetyn tilaisuuden väkimäärä, kertoo siitä, että ihmiset kaipaavat tietoa. Suuri osa tilaisuuteen paikalle saapuneesta 40-50 ihmisestä oli paikallisia. Yleisökysymyksiä:
Heidi Hautala: Meidän on lähdettävä siitä, että täällä Heinävedellä nämä asiat ratkaistaan. Ja tässä tullaan tähän kunnan rooliin. Se kunnan rooli on ihan olennainen. Ehkä paras muutos mikä vuonna 2011 tuli kaivoslakiin on se, että kunnalla on veto-oikeus kaivoslupaan. Mitä tapahtuu ennen sitä, se on pitkä prosessi ja sinä aikana voidaan moneen kertaan sitoa päättäjien kädet. Yleisökysymys:
Yhtiön edustaja Rasmus Blomqvist: Tänä päivänä se ei ole kannattanut, ne ovat liian kalliita, että tänä päivänä ainoa vaihtoehto on grafiitti. Synteettistä grafiittia pystyy tekemään öljystä ja hiilestä, mutta se on tosi kallista ja se ei ole luonnollinen kun siihen tarvitaan tosi paljon energiaa. Tänä päivänä akuissa käytetään noin 50% synteettistä ja noin 50% luonnon grafiittia. Tietenkään emme tiedä, mitä tulee tulevaisuudessa, mutta tällä hetkellä ainakin ja todennäköisesti aika pitkän aikaa eteenpäin käytetään grafiittia. Veli Liikanen (Etelä-Savon maakuntahallituksen jäsen): Tässä on vastakkain se, mikä on meidän elinympäristön kestävä tulevaisuus ja miten tämä teollinen toiminta on sovitettavissa sen rajoihin. Tässä on vastakkain se, mitä vaikutuksia kaivostoiminnalla on uusiutuville luonnonvaroille, vesille, maisemille ja paikallisille elinkeinoille sekä sitten se kertakäyttöinen hyöty, mikä siihen kaivostoimintaan liittyy. Maakuntahallituksen näkökulmasta tämä on selkeästi sellainen hanke, joka on vastoin sitä, mitä me olemme itse arvioineet, mitkä ovat meidän maakunnan keskeiset vahvuudet tulevaisuudessa. Maakuntastrategian kärkitavoitteena on metsien, veden, ruoan ja matkailuelinkeinojen edistäminen. Ne ovat keskeisiä menestystekijöitä, joilla uskotaan, että menestystä voidaan Etelä-Savossa tulevaisuudessa ylipäätään saavuttaa. Alueella, jossa on näin merkittävät luontoarvot ja matkailuarvot ja luostarit tarjoavat mahdollisuuksia, on avolouhos tällaiseen ympäristöön ristiriidassa tavoitteiden kanssa. Tämä arvio ei ole yhden puolueen arvio, vaan koko sen porukan arvio, joka oli maakuntahallituksessa keskustelemassa tästä aiheesta. Tällä hetkellä esitetään tärkeitä kysymyksiä siitä, mitkä ovat kaivoksen ympäristövaikutukset. Ja selvitystä tekevä yhtiö vastaa, että ollaan niin varhaisessa vaiheessa, ettei voida vielä arvioida. Ja meitä kaikkia kansalaisia pelottaa, että entäs jos sitten kun yhtiö julkistaa selvityksensä, niin eteneekö se kaivos niin nopeasti, ettei siihen voida enää vaikuttaa. Sen takia on tärkeää, että tätä keskustelua käydään nyt. Kunta nimesi aiemmin syksyllä Markus Ekbergin edustamaan kaivosasiantuntijana kuntaa kaivosta koskevissa tilaisuuksissa. Ekberg piti puheenvuoron tilaisuudessa. Ekberg ilmoitti olevansa kaivoksen kannalla. Hänen mukaansa on aika itsekästä ajattelua, että me siirrämme meidän mielestämme saastuttavan kaivostoiminnan sinne Madagaskarille. Heidi Hautala: Hautala kommentoi tilaisuuden loppupuolella Markus Ekbergin lausuntoa seuraavasti: Minua jäi ehkä vähän vaivaamaan se, että Suomessa pitäisi uhrautua kun Madagaskarilla ei ola asiat mallillaan, niin että ei siellä sitten tarvitsisi louhia. Näinhän se ei ole. Vaan se on niin, että maailmanlaajuisesti kaivosteollisuuteen kohdistuu erittäin paljon huolenaiheita ja kritiikkiä ja meidän täytyy Suomessa totta kai olla esimerkillisiä. Mutta se että täällä Suomessa pitäisi jotenkin uhrautua, jotta muualla maailmassa ei tarvitsisi toimia vastuuttomasti niin näinhän se ei ole, vaan joka paikassa pitää toimia vastuullisesti. Ja tiedän paljon kehitysmaista kaivoshankkeita, joissa ihmiset ovat hyvin hankalassa ahdingossa köyhyyden puristuksissa. Meidän pitää toimia myös niin että sekin toiminta tulee vastuulliseksi. Ja nämä yhtiöt ovat usein monikansallisia, että niillä on toimintaa kaikissa osissa maailmaa ja ei käy niin että täällä sitten esitetään vastuullista naamaa ja muualla toimitaan vastuuttomasti. Mikko Keinonen (Heinäveden kunnanvaltuuston jäsen): Koko ajan hyssytellään sitä, että kun hanke on niin varhaisessa vaiheessa. Heinäveden kunnan sisälläkin jotkut ovat sitä mieltä, että keskustelu käydään väärään aikaan. Mikä on täysin typerää. Totta kai keskustelua pitää käydä nyt, kun asiaan voi vielä vaikuttaa. (...) Yksi asia on selkeä: ympäristölupa on aina lupa saastuttaa luontoa. Saastuttamatonta kaivosta ei ole olemassa. Jos kaivos tulee, Kermajärvi saastuu, se on ihan varmaa. Jenni Ylikotila (Heinäveden kunnan tekninen johtaja): Kunnalla on tehty oma strategia, ja siinä ympäristöarvot ja matkailu ovat tosi korkealla, ne on niitä kunnan arvoja, mitä me arvostetaan ja mitä kunta ajaa. Ja kaikki kunnan päätökset tehdään sen mukaan, mitä on meidän strategiassa. Yleisökysymyksiä:
Heidi Hautala: Se mitä näissä kaivoshankkeissa tapahtuu tämän prosessin pitkän keston takia on, että se on piinaavaa ja koettelee kuntalaisten ja asukkaiden hermoja ja kärsivällisyyttä ja vie tulevaisuudenuskoa juuri siltä, mitä täällä itse omaehtoisesti haluttaisiin kehittää. Sen takia minusta katseet kohdistuvat nyt siihen kunnanvaltuustoon. Jos nyt annetaan, jos en nyt väärin ymmärrä, pienelle korkea-arvoiselle ryhmälle tehtäväksi hoitaa tätä asiaa, niin siinähän helposti käy sillä tavalla, että siinä ne keskeiset kunnan päättäjät, kunnanjohtaja, valtuuston puheenjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja ja muutama muu, niin ne sitoutetaan siihen pikkuhiljaa niin, että he eivät kohta voi sanoa enää muuta kuin “kyllä” sitten, kun asia oikeasti etenee päätöksentekovaiheisiin. Ja tässä minusta nyt olisi se, että kun tiedän, että täällä on kunnantalolla ensi viikolla iso keskustelutilaisuus ja oletan, että kun se on ilta-aikaan kunnantalolla, niin siellä on varmaan tuhat ihmistä, kun meitäkin on näin paljon keskellä päivää täällä. Niin ajattelisin että nyt varmaan olisi tärkeää, että valtuutetut ottavat vastuuta tästä asiasta ja vaativat kaiken mahdollisen tiedon julkisuuteen. Kuulkaa meillä on 1766 vuodesta lähtien ollut julkisuuslaki, tai tällainen hallinnon avoimuuden periaate. Kansalaisilla on oikeus saada tietoa, että siellä hallituksessa oikein puuhataan. Niin tähän pitäisi pystyä vetoamaan, jos on tiedossa, että on mitä tahansa asiakirjaa, missä tätä asiaa käsitellään niin vaatikaa ne julkisuuteen. Tätä ei voi sammutetuin lyhdyin näin isoa ja piinaavaa hanketta viedä eteenpäin, joka selvästi aiheuttaa suurta ahdistusta täällä asukkaissa. Tämä olisi minusta tärkeää. Ja sitten sanon tästä kaivostyöryhmän kokoonpanosta. (...) Markus Ekberg, teillä on aika vahvat taloudelliset intressit kaivostoiminnan edistämiseen. Sanoisin, että on se nyt vähän epätasainen se asetelma, jos on sitten teitä vasten yleistä mielipidettä ja luontoa puolustava Pro Heinävesi siellä otettu vähän niinkuin armosta mukaan, ellen väärin ymmärrä. Kyllä minusta siellä pitäisi olla laajempi se asukkaiden edustus. Semmoisten tahojen edustus, joilla ei ole suoraa taloudellista intressiä näihin asioihin. Jenni Ylikotila (Heinäveden kunnan tekninen johtaja): Tosiaan tuosta kunnan neutraalista kannasta ja kaavoituksesta on kysymyksiä tullut ja vähän ymmärretty asiaa väärin, että aina jos tällainen kaivoshanke perustetaan niin sehän vaatii kaavan. Meillä on tällä hetkellä pohjoisalueilla ranta-alueiden yleiskaavapäivitys meneillään, mikä koskee nimenomaan ranta-alueita. Ja koska me ei tiedetä, mihin tämä kaivos tulevaisuudessa sijoittuu, niin mehän ei tässä kaavassa voida sitä kaivosaluetta siinä mielessä ottaa huomioon. (...) Se alue on niin sanotusti kaavoittamatonta aluetta. Jos se hanke siellä käynnistyy, niin sehän vaatii kaikki ympäristövaikutustenarvioinnit ja sinne täytyy tehdä kaavoitus. Eli siinä vaiheessa meillä on uusi kaavoitus edessä ja sitten otetaan kantaa siihen, että onko siellä edellytyksiä vai ei. Mikko Keinonen (Heinäveden kunnanvaltuuston jäsen): (...) Olen nähnyt, kuinka uupuneita Talvivaaran aktiivit olivat. (..) Tämä pitäisi saada pois päiväjärjestyksestä, ennen kuin tämä repii kunnan kahtia. (...) Kun yritin saada teknistä korjausta hallituksen lausuntoon, niin tilanne oli jo niin tulehtunut, että kunnanhallituksen puheenjohtaja sanoi suoraan, että tätä ei millään ulkopuolisten huutoäänestyksellä näitä päätöksiä ei tehdä. (..) Nyt ollaan jo vähän siinä tilanteessa, että alkaa mennä tämä ulkopuolinen painostus mennä niin kovaksi, että siellä alkaa kunnanhallitus katsomaan että nyt ei enää kuunnella kettään, myö päätetään ihan mitä huvittaa. Veli Liikanen (Etelä-Savon maakuntahallituksen jäsen): (...) Perusasetelma tässä jutussa on, että kunnalla on merkittävä valta ja jos arvio on se, että valtuuston enemmistö on kaivosta vastaan, niin kyllä sen vallankäytön pitää sitten näkyä myös käytännössä. Maakuntahallituksessa ollaan onnistuttu sanomaan selkeästi aika kriittinen kanta ääneen siitä syystä, että minä olen saanut erityisesti juuri tältä alueelta tätä palautetta. Niin on se nyt aika erikoista, jos päättäjät eivät voi näiltä ”ulkopuolisilta” joita ovat siis kuntalaiset, niin sitä enemmistön tahtoa noudattamaan varsinkin, jos valtuutettujenkin tuki tälle asialle on. Siitä olen samaa mieltä, että toivottavasti pystytte tähän asiaan sellaisen kannan ottamaan ja pystytte hoitamaan sen pois päiväjärjestyksestä. Heidi Hautala: (...) Kuntademokratia on sitä, että aika ajoin kaikki kansalaiset osallistetaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Krista Mikkonen (Joensuulainen kansanedustaja): Kyllähän tämä kuvaa sitä, että kyllähän sitä ulkopuolista kiinnostusta tälle alueelle on, koska Heinävesi ja nämä alueet ovat, täällä on tosi paljon kesäasukkaita, tämä on valtavanmoinen mökkikunta. Nämä alueet ovat monille tuttuja ja rakkaita ja sitten tietysti tämä koko Saimaan vesistö, mihin nimenomaan se imago, siellä päässä aika lailla muuttuu riippumatta sitten että mitkä on ne jotkut mittaustulokset. Että siinä mielessä kyllä aika paljon sellaista vahvaa ulkopuolistakin viestiä tulee. Minusta on hyvä että jos miettii, että paikallisestihan on tämä suurin huoli ja paikallisestihan on lähtenyt tämä koko kysymyskin nousemaan. Että tämä ei ole mikään sellainen konflikti niin kuin joskus on, että etelästä tullaan tänne kertomaan mitä pitäisi tehdä, vaan täällä on aidosti paikalliset ihmiset, täällä asuvat tai täällä kesänsä viettävät ovat huolissaan siitä, että mitä täällä käy. Ja sitten totta kai kun tässä on vielä nämä luostarit, jotka ovat ainutlaatuisia Suomessa, niin tämä on myös siitä näkökulmasta valtakunnallinen kysymys. Että millainen sillä alueella se koko imago on ja miten siitä huolehditaan. Nektaria Lintulan luostarista: Esittäisin kaavoittajalle sellaisen kysymyksen, että miksi sitä Aitolammen aluetta ei voi heti paikalla kaavoittaa esimerkiksi virkistysalueeksi? Mikään ei estä varmasti sitä. Mutta se varsinainen asia. Viime lauantaina olin Helsingin kirjamessuilla. Siellä Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela järjesti luento- ja keskustelutilaisuuden ja odottivat varmasti runsasta kuulijakuntaa tietenkin, mutta kuinka ollakaan, minä olin siellä ainoa kuulija. (...) Siinä puhuttiin sitten mitä puhuttiin, mutta se lopputulema oli se, että Pekka Suomela sanoi, että tässä ovat nyt luostarit erityisesti joutuneet pörssiyhtiön pelinappuloiksi. Elikkä hänen käsityksensä mukaan tämä esiintymä on niin pieni, ja se tulee loppupeleissä olemaan kannattamaton, että tuskin suuret kaivosfirmat ostavat tätä löydöstä malminetsintäfirmalta. Ja sitten hän sanoi että kunnan päättäjät, eli nimenomaan kaavoittaja on se, joka on nyt avainasemassa. Jenni Ylikotila (Heinäveden kunnan tekninen johtaja): Tuohon pitää korjata, että minä en ole kunnan kaavoittaja, mutta vastaan myös tuosta kaavoittamisesta. Siitä virkistysalueeksi kaavoittamisesta. Elikkä tämän hetken kaavoitusmuoto, mikä meillä on meneillään, niin sehän on ranta-alueiden kaava. Ja siellä Aitolammen ympäristö on kaavoitettu ranta-alueeksi. Siinä noin 200 metriä vesistöistä mikä on ranta-aluetta ja siinä kaavalla määritellään siinä olemassa olevat rakennuspaikat tai millä tavalla pystytään rakentamaan. Siinä ei oteta kaivosasioihin millään lailla kantaa. Se muu alue mikä jää ranta-alueen ulkopuolelle, se on tällä hetkellä kaavoittamatonta aluetta. Eli jos tällainen hanke sinne perustetaan, niin sitten otetaan kantaa siihen. Esimerkiksi jos siellä on perusteluja virkistysalueeksi, niin totta kai se sitten kaavassa huomioidaan. Mutta tämä tällä hetkellä päivityksessä oleva ranta-alueiden kaava ei ole sellainen, että siinä olisi tällaista. Tavallaan tämä kaava, mikä nyt tällä hetkellä ranta-alueille tehdään niin tämä ohjaa rakentamista, mutta esimerkiksi, jos sinne kaivoshanke perustettaisiin, niin tällä kaavalla ei pystyttäisi sinne myöntämään minkään sortin esimerkiksi kaivosalueen rakennuslupia tai muuta vastaavaa. Jari Natunen (biokemisti, SLL): Vastaa siihen, että mikä estää sinua kaavoittamasta sitä virkistysalueeksi. Onko joku laillinen este? Jenni Ylikotila (Heinäveden kunnan tekninen johtaja): Jos siellä on sille edellytyksiä, niin näin voidaan tehdä, mutta sehän vaatii tietyt faktat ja perusteet, että onko siellä jotakin tällaisia virkistysaluetta tai maisemallisia arvoja tai mikä sellaiseksi kaavoituksessa voidaan huomioida. Ne on sellaisia alueita, että niitä ei voi kuitenkaan omasta päästä sinne tavallaan keksiä. Yleisökysymys:
Krista Mikkonen (Joensuulainen kansanedustaja): Kunnalla on mahdollisuus tavallaan siinä vaiheessa, kun tulee se kaivoslupa käyttää veto-oikeuttaan. Mutta siihenhän voi olla todella pitkä aika ennen kuin se tulee. Ja sitten se että kunnan pitää se alue kaavoittaa asemakaavaan kaivosalueeksi, mutta sehän on kanssa vasta pitkän ajan kuluttua. Pystyykö jo nyt saamaan jotain semmoista ratkaisua, koska nythän se tilanne on se, että ihmiset haluaisivat että tähän saadaan joku selkeä vastaus. Eikä niin että odotellaan vuosia ja sitten ihmetellään, että miten tässä käy. Tiedetään, että näissä pitkissä prosesseissa käy niin, että sitten kun on vuosia se prosessi jatkunut niin sitten vedotaan siihen, että tätä on jo niin kauan suunniteltu ja tähän on jo niin ja niin paljon laitettu rahaa, ettei tässä voi nyt enää tässä vaiheessa voi mitään tehdä. Niin tuossa vaan mietin itse ennen kuin tultiin tänne tätä kaavoituskysymystä, kun tiedän tosiaan, että täällä ollaan nyt tätä laajempaa kaavaa tekemässä, niin eikö voisi ajatella, että esimerkiksi siihen Lintulan luostarin ympärille, kaavoitetaan se tällaiseksi keräilyalueeksi, koska sieltä keräillään näitä erilaisia yrttejä. Sitten kun kaavamerkinnässä todetaan, että ei saa tulla pölyhaittaa tälle alueelle. Että siinähän olisi kaavallisesti mahdollisuus rakentaa jotain tämän tyyppistä. Että mielestäni tässä kannattaa myös ottaa luovuus käyttöön tässä vaiheessa, jos mietitään, että mitkä ne perustelut voisivat olla jos ja kun kuitenkin niin selkeästi on uhkia ja riskejä tulossa, ja toisaalta on vahva kannatus sille, että huolehditaan siitä että kaivosta ei tulisi. Jenni Ylikotila (Heinäveden kunnan tekninen johtaja): Sen verran tuohon kommentoisin, että kun tässä meillä nyt tämä ranta-alueiden yleiskaava on päivityksessä niin ranta-alueilla yleensähän kaikki on tarkempaa ja tiukempaa ja rakentamisen määräykset ja muut huomioitu. Ja muistan tuosta kaavasta että muun muassa Lintulan luostarilla tätä ranta-aluetta levennettiin. Normaalisti se on kai 200 metriä, niin luostari on otettu tavallaan kokonaisuudessaan, vaikka ei kosketakaan ranta-aluetta niin siihen ranta-aluekaavaan mukaan siitä syystä, kun se on maisemallisesti arvokasta ja kulttuurisesti arvokasta ympäristöä. Mikko Keinonen (Heinäveden kunnanvaltuuston jäsen): Jos tässä tehdään hätiköity päätös, jos tehdään semmoinen kaava, josta tulee valitus, joka ei päde, niin se on tavallaan silloin heitetty kortit pöydälle ja sitten se on vaikeaa. Toisaalta semmoinen tietty maltti tässä kunnan kannaltakin, niin jos oletetaan että kunnan tavoite on estää sen kaivoksen tuleminen, mitä ei tietysti kukaan voi sanoa ääneen kunnan puolelta, niin tuota jos semmoinen vaikka olisi, niin joka tapauksessa se olisi parempi, että tutkitaan kunnolla ja tehdään sellainen kaava, joka ei sitten kaadu missään hallinto-oikeudessa eikä muualla. Jenni Ylikotila (Heinäveden kunnan tekninen johtaja): Ja semmoinen pointti tuohon kaavoitukseen, että sinne on malminetsintälupa myönnetty ja kaavoituksellahan ei voida sitä myönnettyä lupaa enää estää. Elikkä me ei voida tavallaan kaavoittaa sitä sellaiseksi alueeksi, missä ei se malminetsintälupa olisi enää voimassa. Yleisökommentteja:
Yhtiön edustaja Rasmus Blomqvist: Asbestimineraalit yleensä esiintyy ihan eri kivilajeissa. Tulokset eivät ole tulleet vielä, mutta tarkistetaan että jos sieltä löytyy asbestia. Mutta kairauksista ei ole löytynyt. Teemme laajennetun ympäristöselvityksen. Monitoroimme pohjavettä ja otamme pintavesinäytteitä. Otamme lisänäytteitä sivukivestä. Sen tiedämme, että rikkipitoisuus on alhainen sivukivessä verrattuna tähän grafiittimalmiin. Todennäköisesti lisää porauksia talvella. Krista Mikkonen (Joensuulainen kansanedustaja): Mutta näyttää siis siltä, että menee useampi vuosi, ennen kuin teillä on tuloksia ja hanke mahdollisesti liikkuu eteenpäin. Ymmärsinkö oikein? Yhtiön edustaja Rasmus Blomqvist: Hanke liikkuu eteenpäin koko ajan, mutta on hidas prosessi, koko ajan saadaan lisätietoa. Tällä hetkellä tehdään nämä ympäristöselvitykset. Krista Mikkonen (Joensuulainen kansanedustaja): Mietin sitä, että kun puhuttiin, että kunnalla on mahdollisuus siinä vaiheessa, kun kaivos kaavoitetaan tai siinä vaiheessa, kun kaivoslupa annetaan, niin kunnalla on mahdollisuus silloin estää se. Niin nyt kuitenkin tilanne on se, että tällaiset mahdollisuudet tulevat vasta vuosien päästä ilmeisesti. Elikkä tässä tosiaan nyt näyttää että tämäkin on sen tyyppinen prosessi, että nyt, mitä keinoja nyt on vaikuttaa niin se jää niinkuin vähän ilmaan. Yhtiön edustaja Rasmus Blomqvist: Teemme laajemman selvityksen juuri siksi, että haluamme saada tarpeeksi tietoa. Krista Mikkonen (Joensuulainen kansanedustaja): Tämä liittyy vähän kaivoslakiin, mistä ei nyt valitettavasti kauheasti ehditty keskustelemaan. Kaivoslaki uusittiin 2011, aika äskettäin, mutta siihen jäi vielä se vanha periaate, että “löytäjä saa pitää”, että tulkaa vain tänne vaan ja hakekaa mineraalinne. Ja tämä on se iso ongelma, että tämä malminetsintä, johon kunta ei voi vaikuttaa, niin siinä olisi varmaan ollut se harkinnan paikka. Että nähdäänkö, että tänne vesistöjen äärelle haluttaisiin edes antaa sitä etsintälupaa. Että onko ne riskit niin suuret. Että jos on periaate niin kuin Mikko sanoi, että Kermajärveen ei kosketa. Niin päätetään näin, eikä puhuta siitä, että saa koskea jos maksetaan tietyn verran. Tätä mahdollisuutta nykyinen kaivoslaki ei mahdollista, että siihen malminetsintään voisi kunta tai maanomistaja ottaa kantaa. Tai voi ottaa kantaa, mutta sillä ei ole tavallaan sellaista ehdotonta kielto-oikeutta. Tämä on sellainen jonka näkisin että olisi tärkeää siihen saada. Sitten meillä ei ole kaivosveroa. Verotetaan työntekijöiden tuloja, mutta ei kaivoksen tekemään tulosta. Kyllä kaivoslaissa on kehitettävää siinä, että miten paikallisten ääni ja tahto tulee paremmin kuuluviin ja siihen miten tämä talous tässä menee. Ja jos tulee jotain haittoja, niin se ei kaadu valtion maksettavaksi. Yleisökysymyksiä:
Yhtiön edustaja Rasmus Blomqvist: Ei, se ei ole julkista tietoa. Mutta niitä käytetään kannattavuuslaskemissa ja YVA:ssa ja se on sitten julkista tietoa. Heidi Hautala: Hautala kommentoi kaivosjohtaja Markus Ekbergin aiempaa lausuntoa seuraavasti: Minua jäi ehkä vähän vaivaamaan se, että Suomessa pitäisi uhrautua kun Madagaskarilla ei ola asiat mallillaan, niin että ei siellä sitten tarvitsisi louhia. Näinhän se ei ole. Vaan se on niin, että maailmanlaajuisesti kaivosteollisuuteen kohdistuu erittäin paljon huolenaiheita ja kritiikkiä ja meidän täytyy Suomessa totta kai olla esimerkillisiä. Mutta se että täällä Suomessa pitäisi jotenkin uhrautua, jotta muualla maailmassa ei tarvitsisi toimia vastuuttomasti niin näinhän se ei ole, vaan joka paikassa pitää toimia vastuullisesti. Ja tiedän paljon kehitysmaista kaivoshankkeita, joissa ihmiset ovat hyvin hankalassa ahdingossa köyhyyden puristuksissa. Meidän pitää toimia myös niin että sekin toiminta tulee vastuulliseksi. Ja nämä yhtiöt ovat usein monikansallisia, että niillä on toimintaa kaikissa osissa maailmaa ja ei käy niin että täällä sitten esitetään vastuullista naamaa ja muualla toimitaan vastuuttomasti. Olin iloinen kun kuulin että Kaivosteollisuus ry:n Pekka Suomela on sanonut, että tässä on luostariyhteisö joutunut pörssiyhtiön pelinappulaksi. Pekka Suomelahan oli ennen ministeriön kaivosylitarkastaja ja hän niinkuin virkamiehenä hoiti näitä kaivosasioita, ja sitten hän kierrätti itsensä pyöröoven kautta sinne kaivosteollisuuden puolelle. Mutta että häneltä tämmöinenkin lausunto on saatu ilmeisesti julkisessa tilaisuudessa niin tämähän on todella mielenkiintoista. Että osoittaa sen että hänellä on vielä jotain eettisyyttä vielä siinä. Että hän ei pelkästään aja tätä kaivosteollisuuden intressiä sokeasti. Kerron vielä sellaisen anekdootin, että olin aikoinaan tekemisisissä Etelä-Suomessa uraanikaivosasioiden kanssa kansanedustajana ja missä nyt olin milloinkin ja silloinen kaivosylitarkastaja Krister Söderholm myöskin kierrätti itsensä kaivosteollisuuden palvelukseen pyöröoven kautta aika nopeasti. Niin hän sanoi “kun minä menin niihin keskustelutilaisuuksiin, niin ihmiset olivat joko kriittisiä, tai hyvin kriittisiä”. Jari Natunen (biokemisti, SLL): On yksi lupa, jonka kaivosyhtiön on lunastettava joka päivä, se on sosiaalinen toimilupa. Ja jos kunta sanoo, että hei eivät halua kaivosta, niin silloin sosiaalista toimilupaa ei ole ja silloin todennäköisesti rahoittajat juoksevat pois. Eli jos kunta sanoisi yhtiölle ei, niin yhtiön sijoittajat sanoisi yhtiölle ei.
0 Kommentit
Jätä vastaus. |
pro heinävesiJukka Leppänen arkisto
syyskuu 2018
Kategoriat |