Perjantaina järjestetty Kaivostoiminnan tulevaisuus -keskustelutilaisuus keräsi Valamon luostariin paljon ihmisiä
Pro Heinävesi suosittelee kaikille Heinäveden, Leppävirran, Tuusniemen ja Suur-Saimaan alueen tulevaisuudesta kiinnostuneille keskustelutilaisuuden taltioinnin katsomista. Tilaisuus ilmentää myös laajemmin koko Suomea koskettavaa aihetta: kuntien vaikutusmahdollisuuksia suhteessa kaivoksiin sekä kaivoslain tuottamia ongelmia. Tämä kirjoitus on tiivistetty kooste keskustelusta. Paneelikeskustelussa olivat mukana
Biokemisti Jari Natunen esitteli alussa kaivoksen vaikutuksia ympäristölle. Tämän jälkeen siirryttiin keskustelemaan. Krista Mikkonen totesi heti alussa, että keskellä päivää järjestetyn tilaisuuden väkimäärä, kertoo siitä, että ihmiset kaipaavat tietoa. Suuri osa tilaisuuteen paikalle saapuneesta 40-50 ihmisestä oli paikallisia. Yleisökysymyksiä:
Heidi Hautala: Meidän on lähdettävä siitä, että täällä Heinävedellä nämä asiat ratkaistaan. Ja tässä tullaan tähän kunnan rooliin. Se kunnan rooli on ihan olennainen. Ehkä paras muutos mikä vuonna 2011 tuli kaivoslakiin on se, että kunnalla on veto-oikeus kaivoslupaan. Mitä tapahtuu ennen sitä, se on pitkä prosessi ja sinä aikana voidaan moneen kertaan sitoa päättäjien kädet. Yleisökysymys:
Yhtiön edustaja Rasmus Blomqvist: Tänä päivänä se ei ole kannattanut, ne ovat liian kalliita, että tänä päivänä ainoa vaihtoehto on grafiitti. Synteettistä grafiittia pystyy tekemään öljystä ja hiilestä, mutta se on tosi kallista ja se ei ole luonnollinen kun siihen tarvitaan tosi paljon energiaa. Tänä päivänä akuissa käytetään noin 50% synteettistä ja noin 50% luonnon grafiittia. Tietenkään emme tiedä, mitä tulee tulevaisuudessa, mutta tällä hetkellä ainakin ja todennäköisesti aika pitkän aikaa eteenpäin käytetään grafiittia. Veli Liikanen (Etelä-Savon maakuntahallituksen jäsen): Tässä on vastakkain se, mikä on meidän elinympäristön kestävä tulevaisuus ja miten tämä teollinen toiminta on sovitettavissa sen rajoihin. Tässä on vastakkain se, mitä vaikutuksia kaivostoiminnalla on uusiutuville luonnonvaroille, vesille, maisemille ja paikallisille elinkeinoille sekä sitten se kertakäyttöinen hyöty, mikä siihen kaivostoimintaan liittyy. Maakuntahallituksen näkökulmasta tämä on selkeästi sellainen hanke, joka on vastoin sitä, mitä me olemme itse arvioineet, mitkä ovat meidän maakunnan keskeiset vahvuudet tulevaisuudessa. Maakuntastrategian kärkitavoitteena on metsien, veden, ruoan ja matkailuelinkeinojen edistäminen. Ne ovat keskeisiä menestystekijöitä, joilla uskotaan, että menestystä voidaan Etelä-Savossa tulevaisuudessa ylipäätään saavuttaa. Alueella, jossa on näin merkittävät luontoarvot ja matkailuarvot ja luostarit tarjoavat mahdollisuuksia, on avolouhos tällaiseen ympäristöön ristiriidassa tavoitteiden kanssa. Tämä arvio ei ole yhden puolueen arvio, vaan koko sen porukan arvio, joka oli maakuntahallituksessa keskustelemassa tästä aiheesta. Tällä hetkellä esitetään tärkeitä kysymyksiä siitä, mitkä ovat kaivoksen ympäristövaikutukset. Ja selvitystä tekevä yhtiö vastaa, että ollaan niin varhaisessa vaiheessa, ettei voida vielä arvioida. Ja meitä kaikkia kansalaisia pelottaa, että entäs jos sitten kun yhtiö julkistaa selvityksensä, niin eteneekö se kaivos niin nopeasti, ettei siihen voida enää vaikuttaa. Sen takia on tärkeää, että tätä keskustelua käydään nyt. Kunta nimesi aiemmin syksyllä Markus Ekbergin edustamaan kaivosasiantuntijana kuntaa kaivosta koskevissa tilaisuuksissa. Ekberg piti puheenvuoron tilaisuudessa. Ekberg ilmoitti olevansa kaivoksen kannalla. Hänen mukaansa on aika itsekästä ajattelua, että me siirrämme meidän mielestämme saastuttavan kaivostoiminnan sinne Madagaskarille. Heidi Hautala: Hautala kommentoi tilaisuuden loppupuolella Markus Ekbergin lausuntoa seuraavasti: Minua jäi ehkä vähän vaivaamaan se, että Suomessa pitäisi uhrautua kun Madagaskarilla ei ola asiat mallillaan, niin että ei siellä sitten tarvitsisi louhia. Näinhän se ei ole. Vaan se on niin, että maailmanlaajuisesti kaivosteollisuuteen kohdistuu erittäin paljon huolenaiheita ja kritiikkiä ja meidän täytyy Suomessa totta kai olla esimerkillisiä. Mutta se että täällä Suomessa pitäisi jotenkin uhrautua, jotta muualla maailmassa ei tarvitsisi toimia vastuuttomasti niin näinhän se ei ole, vaan joka paikassa pitää toimia vastuullisesti. Ja tiedän paljon kehitysmaista kaivoshankkeita, joissa ihmiset ovat hyvin hankalassa ahdingossa köyhyyden puristuksissa. Meidän pitää toimia myös niin että sekin toiminta tulee vastuulliseksi. Ja nämä yhtiöt ovat usein monikansallisia, että niillä on toimintaa kaikissa osissa maailmaa ja ei käy niin että täällä sitten esitetään vastuullista naamaa ja muualla toimitaan vastuuttomasti. Mikko Keinonen (Heinäveden kunnanvaltuuston jäsen): Koko ajan hyssytellään sitä, että kun hanke on niin varhaisessa vaiheessa. Heinäveden kunnan sisälläkin jotkut ovat sitä mieltä, että keskustelu käydään väärään aikaan. Mikä on täysin typerää. Totta kai keskustelua pitää käydä nyt, kun asiaan voi vielä vaikuttaa. (...) Yksi asia on selkeä: ympäristölupa on aina lupa saastuttaa luontoa. Saastuttamatonta kaivosta ei ole olemassa. Jos kaivos tulee, Kermajärvi saastuu, se on ihan varmaa. Jenni Ylikotila (Heinäveden kunnan tekninen johtaja): Kunnalla on tehty oma strategia, ja siinä ympäristöarvot ja matkailu ovat tosi korkealla, ne on niitä kunnan arvoja, mitä me arvostetaan ja mitä kunta ajaa. Ja kaikki kunnan päätökset tehdään sen mukaan, mitä on meidän strategiassa. Yleisökysymyksiä:
Heidi Hautala: Se mitä näissä kaivoshankkeissa tapahtuu tämän prosessin pitkän keston takia on, että se on piinaavaa ja koettelee kuntalaisten ja asukkaiden hermoja ja kärsivällisyyttä ja vie tulevaisuudenuskoa juuri siltä, mitä täällä itse omaehtoisesti haluttaisiin kehittää. Sen takia minusta katseet kohdistuvat nyt siihen kunnanvaltuustoon. Jos nyt annetaan, jos en nyt väärin ymmärrä, pienelle korkea-arvoiselle ryhmälle tehtäväksi hoitaa tätä asiaa, niin siinähän helposti käy sillä tavalla, että siinä ne keskeiset kunnan päättäjät, kunnanjohtaja, valtuuston puheenjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja ja muutama muu, niin ne sitoutetaan siihen pikkuhiljaa niin, että he eivät kohta voi sanoa enää muuta kuin “kyllä” sitten, kun asia oikeasti etenee päätöksentekovaiheisiin. Ja tässä minusta nyt olisi se, että kun tiedän, että täällä on kunnantalolla ensi viikolla iso keskustelutilaisuus ja oletan, että kun se on ilta-aikaan kunnantalolla, niin siellä on varmaan tuhat ihmistä, kun meitäkin on näin paljon keskellä päivää täällä. Niin ajattelisin että nyt varmaan olisi tärkeää, että valtuutetut ottavat vastuuta tästä asiasta ja vaativat kaiken mahdollisen tiedon julkisuuteen. Kuulkaa meillä on 1766 vuodesta lähtien ollut julkisuuslaki, tai tällainen hallinnon avoimuuden periaate. Kansalaisilla on oikeus saada tietoa, että siellä hallituksessa oikein puuhataan. Niin tähän pitäisi pystyä vetoamaan, jos on tiedossa, että on mitä tahansa asiakirjaa, missä tätä asiaa käsitellään niin vaatikaa ne julkisuuteen. Tätä ei voi sammutetuin lyhdyin näin isoa ja piinaavaa hanketta viedä eteenpäin, joka selvästi aiheuttaa suurta ahdistusta täällä asukkaissa. Tämä olisi minusta tärkeää. Ja sitten sanon tästä kaivostyöryhmän kokoonpanosta. (...) Markus Ekberg, teillä on aika vahvat taloudelliset intressit kaivostoiminnan edistämiseen. Sanoisin, että on se nyt vähän epätasainen se asetelma, jos on sitten teitä vasten yleistä mielipidettä ja luontoa puolustava Pro Heinävesi siellä otettu vähän niinkuin armosta mukaan, ellen väärin ymmärrä. Kyllä minusta siellä pitäisi olla laajempi se asukkaiden edustus. Semmoisten tahojen edustus, joilla ei ole suoraa taloudellista intressiä näihin asioihin. Jenni Ylikotila (Heinäveden kunnan tekninen johtaja): Tosiaan tuosta kunnan neutraalista kannasta ja kaavoituksesta on kysymyksiä tullut ja vähän ymmärretty asiaa väärin, että aina jos tällainen kaivoshanke perustetaan niin sehän vaatii kaavan. Meillä on tällä hetkellä pohjoisalueilla ranta-alueiden yleiskaavapäivitys meneillään, mikä koskee nimenomaan ranta-alueita. Ja koska me ei tiedetä, mihin tämä kaivos tulevaisuudessa sijoittuu, niin mehän ei tässä kaavassa voida sitä kaivosaluetta siinä mielessä ottaa huomioon. (...) Se alue on niin sanotusti kaavoittamatonta aluetta. Jos se hanke siellä käynnistyy, niin sehän vaatii kaikki ympäristövaikutustenarvioinnit ja sinne täytyy tehdä kaavoitus. Eli siinä vaiheessa meillä on uusi kaavoitus edessä ja sitten otetaan kantaa siihen, että onko siellä edellytyksiä vai ei. Mikko Keinonen (Heinäveden kunnanvaltuuston jäsen): (...) Olen nähnyt, kuinka uupuneita Talvivaaran aktiivit olivat. (..) Tämä pitäisi saada pois päiväjärjestyksestä, ennen kuin tämä repii kunnan kahtia. (...) Kun yritin saada teknistä korjausta hallituksen lausuntoon, niin tilanne oli jo niin tulehtunut, että kunnanhallituksen puheenjohtaja sanoi suoraan, että tätä ei millään ulkopuolisten huutoäänestyksellä näitä päätöksiä ei tehdä. (..) Nyt ollaan jo vähän siinä tilanteessa, että alkaa mennä tämä ulkopuolinen painostus mennä niin kovaksi, että siellä alkaa kunnanhallitus katsomaan että nyt ei enää kuunnella kettään, myö päätetään ihan mitä huvittaa. Veli Liikanen (Etelä-Savon maakuntahallituksen jäsen): (...) Perusasetelma tässä jutussa on, että kunnalla on merkittävä valta ja jos arvio on se, että valtuuston enemmistö on kaivosta vastaan, niin kyllä sen vallankäytön pitää sitten näkyä myös käytännössä. Maakuntahallituksessa ollaan onnistuttu sanomaan selkeästi aika kriittinen kanta ääneen siitä syystä, että minä olen saanut erityisesti juuri tältä alueelta tätä palautetta. Niin on se nyt aika erikoista, jos päättäjät eivät voi näiltä ”ulkopuolisilta” joita ovat siis kuntalaiset, niin sitä enemmistön tahtoa noudattamaan varsinkin, jos valtuutettujenkin tuki tälle asialle on. Siitä olen samaa mieltä, että toivottavasti pystytte tähän asiaan sellaisen kannan ottamaan ja pystytte hoitamaan sen pois päiväjärjestyksestä. Heidi Hautala: (...) Kuntademokratia on sitä, että aika ajoin kaikki kansalaiset osallistetaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Krista Mikkonen (Joensuulainen kansanedustaja): Kyllähän tämä kuvaa sitä, että kyllähän sitä ulkopuolista kiinnostusta tälle alueelle on, koska Heinävesi ja nämä alueet ovat, täällä on tosi paljon kesäasukkaita, tämä on valtavanmoinen mökkikunta. Nämä alueet ovat monille tuttuja ja rakkaita ja sitten tietysti tämä koko Saimaan vesistö, mihin nimenomaan se imago, siellä päässä aika lailla muuttuu riippumatta sitten että mitkä on ne jotkut mittaustulokset. Että siinä mielessä kyllä aika paljon sellaista vahvaa ulkopuolistakin viestiä tulee. Minusta on hyvä että jos miettii, että paikallisestihan on tämä suurin huoli ja paikallisestihan on lähtenyt tämä koko kysymyskin nousemaan. Että tämä ei ole mikään sellainen konflikti niin kuin joskus on, että etelästä tullaan tänne kertomaan mitä pitäisi tehdä, vaan täällä on aidosti paikalliset ihmiset, täällä asuvat tai täällä kesänsä viettävät ovat huolissaan siitä, että mitä täällä käy. Ja sitten totta kai kun tässä on vielä nämä luostarit, jotka ovat ainutlaatuisia Suomessa, niin tämä on myös siitä näkökulmasta valtakunnallinen kysymys. Että millainen sillä alueella se koko imago on ja miten siitä huolehditaan. Nektaria Lintulan luostarista: Esittäisin kaavoittajalle sellaisen kysymyksen, että miksi sitä Aitolammen aluetta ei voi heti paikalla kaavoittaa esimerkiksi virkistysalueeksi? Mikään ei estä varmasti sitä. Mutta se varsinainen asia. Viime lauantaina olin Helsingin kirjamessuilla. Siellä Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela järjesti luento- ja keskustelutilaisuuden ja odottivat varmasti runsasta kuulijakuntaa tietenkin, mutta kuinka ollakaan, minä olin siellä ainoa kuulija. (...) Siinä puhuttiin sitten mitä puhuttiin, mutta se lopputulema oli se, että Pekka Suomela sanoi, että tässä ovat nyt luostarit erityisesti joutuneet pörssiyhtiön pelinappuloiksi. Elikkä hänen käsityksensä mukaan tämä esiintymä on niin pieni, ja se tulee loppupeleissä olemaan kannattamaton, että tuskin suuret kaivosfirmat ostavat tätä löydöstä malminetsintäfirmalta. Ja sitten hän sanoi että kunnan päättäjät, eli nimenomaan kaavoittaja on se, joka on nyt avainasemassa. Jenni Ylikotila (Heinäveden kunnan tekninen johtaja): Tuohon pitää korjata, että minä en ole kunnan kaavoittaja, mutta vastaan myös tuosta kaavoittamisesta. Siitä virkistysalueeksi kaavoittamisesta. Elikkä tämän hetken kaavoitusmuoto, mikä meillä on meneillään, niin sehän on ranta-alueiden kaava. Ja siellä Aitolammen ympäristö on kaavoitettu ranta-alueeksi. Siinä noin 200 metriä vesistöistä mikä on ranta-aluetta ja siinä kaavalla määritellään siinä olemassa olevat rakennuspaikat tai millä tavalla pystytään rakentamaan. Siinä ei oteta kaivosasioihin millään lailla kantaa. Se muu alue mikä jää ranta-alueen ulkopuolelle, se on tällä hetkellä kaavoittamatonta aluetta. Eli jos tällainen hanke sinne perustetaan, niin sitten otetaan kantaa siihen. Esimerkiksi jos siellä on perusteluja virkistysalueeksi, niin totta kai se sitten kaavassa huomioidaan. Mutta tämä tällä hetkellä päivityksessä oleva ranta-alueiden kaava ei ole sellainen, että siinä olisi tällaista. Tavallaan tämä kaava, mikä nyt tällä hetkellä ranta-alueille tehdään niin tämä ohjaa rakentamista, mutta esimerkiksi, jos sinne kaivoshanke perustettaisiin, niin tällä kaavalla ei pystyttäisi sinne myöntämään minkään sortin esimerkiksi kaivosalueen rakennuslupia tai muuta vastaavaa. Jari Natunen (biokemisti, SLL): Vastaa siihen, että mikä estää sinua kaavoittamasta sitä virkistysalueeksi. Onko joku laillinen este? Jenni Ylikotila (Heinäveden kunnan tekninen johtaja): Jos siellä on sille edellytyksiä, niin näin voidaan tehdä, mutta sehän vaatii tietyt faktat ja perusteet, että onko siellä jotakin tällaisia virkistysaluetta tai maisemallisia arvoja tai mikä sellaiseksi kaavoituksessa voidaan huomioida. Ne on sellaisia alueita, että niitä ei voi kuitenkaan omasta päästä sinne tavallaan keksiä. Yleisökysymys:
Krista Mikkonen (Joensuulainen kansanedustaja): Kunnalla on mahdollisuus tavallaan siinä vaiheessa, kun tulee se kaivoslupa käyttää veto-oikeuttaan. Mutta siihenhän voi olla todella pitkä aika ennen kuin se tulee. Ja sitten se että kunnan pitää se alue kaavoittaa asemakaavaan kaivosalueeksi, mutta sehän on kanssa vasta pitkän ajan kuluttua. Pystyykö jo nyt saamaan jotain semmoista ratkaisua, koska nythän se tilanne on se, että ihmiset haluaisivat että tähän saadaan joku selkeä vastaus. Eikä niin että odotellaan vuosia ja sitten ihmetellään, että miten tässä käy. Tiedetään, että näissä pitkissä prosesseissa käy niin, että sitten kun on vuosia se prosessi jatkunut niin sitten vedotaan siihen, että tätä on jo niin kauan suunniteltu ja tähän on jo niin ja niin paljon laitettu rahaa, ettei tässä voi nyt enää tässä vaiheessa voi mitään tehdä. Niin tuossa vaan mietin itse ennen kuin tultiin tänne tätä kaavoituskysymystä, kun tiedän tosiaan, että täällä ollaan nyt tätä laajempaa kaavaa tekemässä, niin eikö voisi ajatella, että esimerkiksi siihen Lintulan luostarin ympärille, kaavoitetaan se tällaiseksi keräilyalueeksi, koska sieltä keräillään näitä erilaisia yrttejä. Sitten kun kaavamerkinnässä todetaan, että ei saa tulla pölyhaittaa tälle alueelle. Että siinähän olisi kaavallisesti mahdollisuus rakentaa jotain tämän tyyppistä. Että mielestäni tässä kannattaa myös ottaa luovuus käyttöön tässä vaiheessa, jos mietitään, että mitkä ne perustelut voisivat olla jos ja kun kuitenkin niin selkeästi on uhkia ja riskejä tulossa, ja toisaalta on vahva kannatus sille, että huolehditaan siitä että kaivosta ei tulisi. Jenni Ylikotila (Heinäveden kunnan tekninen johtaja): Sen verran tuohon kommentoisin, että kun tässä meillä nyt tämä ranta-alueiden yleiskaava on päivityksessä niin ranta-alueilla yleensähän kaikki on tarkempaa ja tiukempaa ja rakentamisen määräykset ja muut huomioitu. Ja muistan tuosta kaavasta että muun muassa Lintulan luostarilla tätä ranta-aluetta levennettiin. Normaalisti se on kai 200 metriä, niin luostari on otettu tavallaan kokonaisuudessaan, vaikka ei kosketakaan ranta-aluetta niin siihen ranta-aluekaavaan mukaan siitä syystä, kun se on maisemallisesti arvokasta ja kulttuurisesti arvokasta ympäristöä. Mikko Keinonen (Heinäveden kunnanvaltuuston jäsen): Jos tässä tehdään hätiköity päätös, jos tehdään semmoinen kaava, josta tulee valitus, joka ei päde, niin se on tavallaan silloin heitetty kortit pöydälle ja sitten se on vaikeaa. Toisaalta semmoinen tietty maltti tässä kunnan kannaltakin, niin jos oletetaan että kunnan tavoite on estää sen kaivoksen tuleminen, mitä ei tietysti kukaan voi sanoa ääneen kunnan puolelta, niin tuota jos semmoinen vaikka olisi, niin joka tapauksessa se olisi parempi, että tutkitaan kunnolla ja tehdään sellainen kaava, joka ei sitten kaadu missään hallinto-oikeudessa eikä muualla. Jenni Ylikotila (Heinäveden kunnan tekninen johtaja): Ja semmoinen pointti tuohon kaavoitukseen, että sinne on malminetsintälupa myönnetty ja kaavoituksellahan ei voida sitä myönnettyä lupaa enää estää. Elikkä me ei voida tavallaan kaavoittaa sitä sellaiseksi alueeksi, missä ei se malminetsintälupa olisi enää voimassa. Yleisökommentteja:
Yhtiön edustaja Rasmus Blomqvist: Asbestimineraalit yleensä esiintyy ihan eri kivilajeissa. Tulokset eivät ole tulleet vielä, mutta tarkistetaan että jos sieltä löytyy asbestia. Mutta kairauksista ei ole löytynyt. Teemme laajennetun ympäristöselvityksen. Monitoroimme pohjavettä ja otamme pintavesinäytteitä. Otamme lisänäytteitä sivukivestä. Sen tiedämme, että rikkipitoisuus on alhainen sivukivessä verrattuna tähän grafiittimalmiin. Todennäköisesti lisää porauksia talvella. Krista Mikkonen (Joensuulainen kansanedustaja): Mutta näyttää siis siltä, että menee useampi vuosi, ennen kuin teillä on tuloksia ja hanke mahdollisesti liikkuu eteenpäin. Ymmärsinkö oikein? Yhtiön edustaja Rasmus Blomqvist: Hanke liikkuu eteenpäin koko ajan, mutta on hidas prosessi, koko ajan saadaan lisätietoa. Tällä hetkellä tehdään nämä ympäristöselvitykset. Krista Mikkonen (Joensuulainen kansanedustaja): Mietin sitä, että kun puhuttiin, että kunnalla on mahdollisuus siinä vaiheessa, kun kaivos kaavoitetaan tai siinä vaiheessa, kun kaivoslupa annetaan, niin kunnalla on mahdollisuus silloin estää se. Niin nyt kuitenkin tilanne on se, että tällaiset mahdollisuudet tulevat vasta vuosien päästä ilmeisesti. Elikkä tässä tosiaan nyt näyttää että tämäkin on sen tyyppinen prosessi, että nyt, mitä keinoja nyt on vaikuttaa niin se jää niinkuin vähän ilmaan. Yhtiön edustaja Rasmus Blomqvist: Teemme laajemman selvityksen juuri siksi, että haluamme saada tarpeeksi tietoa. Krista Mikkonen (Joensuulainen kansanedustaja): Tämä liittyy vähän kaivoslakiin, mistä ei nyt valitettavasti kauheasti ehditty keskustelemaan. Kaivoslaki uusittiin 2011, aika äskettäin, mutta siihen jäi vielä se vanha periaate, että “löytäjä saa pitää”, että tulkaa vain tänne vaan ja hakekaa mineraalinne. Ja tämä on se iso ongelma, että tämä malminetsintä, johon kunta ei voi vaikuttaa, niin siinä olisi varmaan ollut se harkinnan paikka. Että nähdäänkö, että tänne vesistöjen äärelle haluttaisiin edes antaa sitä etsintälupaa. Että onko ne riskit niin suuret. Että jos on periaate niin kuin Mikko sanoi, että Kermajärveen ei kosketa. Niin päätetään näin, eikä puhuta siitä, että saa koskea jos maksetaan tietyn verran. Tätä mahdollisuutta nykyinen kaivoslaki ei mahdollista, että siihen malminetsintään voisi kunta tai maanomistaja ottaa kantaa. Tai voi ottaa kantaa, mutta sillä ei ole tavallaan sellaista ehdotonta kielto-oikeutta. Tämä on sellainen jonka näkisin että olisi tärkeää siihen saada. Sitten meillä ei ole kaivosveroa. Verotetaan työntekijöiden tuloja, mutta ei kaivoksen tekemään tulosta. Kyllä kaivoslaissa on kehitettävää siinä, että miten paikallisten ääni ja tahto tulee paremmin kuuluviin ja siihen miten tämä talous tässä menee. Ja jos tulee jotain haittoja, niin se ei kaadu valtion maksettavaksi. Yleisökysymyksiä:
Yhtiön edustaja Rasmus Blomqvist: Ei, se ei ole julkista tietoa. Mutta niitä käytetään kannattavuuslaskemissa ja YVA:ssa ja se on sitten julkista tietoa. Heidi Hautala: Hautala kommentoi kaivosjohtaja Markus Ekbergin aiempaa lausuntoa seuraavasti: Minua jäi ehkä vähän vaivaamaan se, että Suomessa pitäisi uhrautua kun Madagaskarilla ei ola asiat mallillaan, niin että ei siellä sitten tarvitsisi louhia. Näinhän se ei ole. Vaan se on niin, että maailmanlaajuisesti kaivosteollisuuteen kohdistuu erittäin paljon huolenaiheita ja kritiikkiä ja meidän täytyy Suomessa totta kai olla esimerkillisiä. Mutta se että täällä Suomessa pitäisi jotenkin uhrautua, jotta muualla maailmassa ei tarvitsisi toimia vastuuttomasti niin näinhän se ei ole, vaan joka paikassa pitää toimia vastuullisesti. Ja tiedän paljon kehitysmaista kaivoshankkeita, joissa ihmiset ovat hyvin hankalassa ahdingossa köyhyyden puristuksissa. Meidän pitää toimia myös niin että sekin toiminta tulee vastuulliseksi. Ja nämä yhtiöt ovat usein monikansallisia, että niillä on toimintaa kaikissa osissa maailmaa ja ei käy niin että täällä sitten esitetään vastuullista naamaa ja muualla toimitaan vastuuttomasti. Olin iloinen kun kuulin että Kaivosteollisuus ry:n Pekka Suomela on sanonut, että tässä on luostariyhteisö joutunut pörssiyhtiön pelinappulaksi. Pekka Suomelahan oli ennen ministeriön kaivosylitarkastaja ja hän niinkuin virkamiehenä hoiti näitä kaivosasioita, ja sitten hän kierrätti itsensä pyöröoven kautta sinne kaivosteollisuuden puolelle. Mutta että häneltä tämmöinenkin lausunto on saatu ilmeisesti julkisessa tilaisuudessa niin tämähän on todella mielenkiintoista. Että osoittaa sen että hänellä on vielä jotain eettisyyttä vielä siinä. Että hän ei pelkästään aja tätä kaivosteollisuuden intressiä sokeasti. Kerron vielä sellaisen anekdootin, että olin aikoinaan tekemisisissä Etelä-Suomessa uraanikaivosasioiden kanssa kansanedustajana ja missä nyt olin milloinkin ja silloinen kaivosylitarkastaja Krister Söderholm myöskin kierrätti itsensä kaivosteollisuuden palvelukseen pyöröoven kautta aika nopeasti. Niin hän sanoi “kun minä menin niihin keskustelutilaisuuksiin, niin ihmiset olivat joko kriittisiä, tai hyvin kriittisiä”. Jari Natunen (biokemisti, SLL): On yksi lupa, jonka kaivosyhtiön on lunastettava joka päivä, se on sosiaalinen toimilupa. Ja jos kunta sanoo, että hei eivät halua kaivosta, niin silloin sosiaalista toimilupaa ei ole ja silloin todennäköisesti rahoittajat juoksevat pois. Eli jos kunta sanoisi yhtiölle ei, niin yhtiön sijoittajat sanoisi yhtiölle ei.
0 Kommentit
Leppävirran tiedotustilaisuudessa noin 100 tiedonjanoista kuulemassa grafiittikaivoksen vaikutuksista ja riskeistä Ilmapiiri Leppävirralla Kivelän koululla järjestetyssä avoimessa tiedotustilaisuudessa sunnuntaina oli rauhallinen, mutta huolestunut: kaivoksesta ei olisi hyötyä paikallisesti, vaan päinvastoin merkittävääkin haittaa. Heinäveden valtauksen lisäksi Beowulf Miningilla on vireillä malminetsintähakemukset lähialueilla Leppävirralla ja Tuusniemellä, arvokkaiden vesistöjen, Suvasveden ja Varisveden läheisyydessä. Kuvassa suunnitellun grafiittiavolouhosalueen sijainti vesistöjen ja asutuksen läheisyydessä Tilaisuudessa pidettiin alustuksia suunnitellun grafiittikaivoksen riskeistä ja vaikutuksista lähiympäristöön Leppävirran ja Heinäveden alueelle sekä esiteltiin suuntaa antava arvio taloudellisesta näkökulmasta. Laskelma perustui kanadalaisen kaivosyhtiö Mason Graphiten kannattavuustutkimukseen. Heinäveden grafiittikaivoshanke osoittautui vertailussa hyvin epärealistiseksi, sillä toiminta tuottaisi nykyisellä grafiitin markkina-arvolla useita miljoonia euroja tappiota vuosittain. Aitolammen kaivoksen lopputuote olisi grafiittikonsentraatti, joka ei sellaisenaan käy akkuihin, vaan jatkojalostus akkuihin kelpaavaksi tuotteeksi tapahtuisi tällä hetkellä ainoastaan Aasiassa. Anne Immonen, yksi tilaisuuden järjestäneistä kiinteistönomistajista painotti, että paikallisilla lähialueen asukkailla ei ole tarpeeksi oikeuksia kaivosasioissa. Immonen päättikin toimia, eikä jäänyt odottamaan. Pro Heinäveden puheenjohtaja Jukka Leppänen korosti, että grafiittikaivoksen aiheuttama huoli on aiheellista. “Olisi täysin vastuutonta saastuttaa kansallisaarteiden kuten Heinäveden reitin arvokkaat vesistöt ja Suvasveden erittäin harvinainen kaksoiskraatterijärvi. Rikkipitoisuuden vuoksi kaivosyhtiön ei ole mahdollista esittää sellaisia hankesuunnitelmia, jotka eivät aiheuttaisi tätä saastumisen vaaraa. Kaivosteollisuutta tarvitaan, mutta sille ei voi uhrata mitä tahansa. Leppävirralla on jo aiempaa huonoa kokemusta konkurssiin ajautuneesta Särkiniemen kaivoksesta, jossa jälkihoidon hintalapuksi arvioitu noin miljoona euroa yhteiskunnalle”, Leppänen summasi. Biologi FT Risto Sulkavan alustuksessa todettiin, että “Kermajärvi ja Suvasvesi ovat luonteeltaan sellaisia syviä järviä, joissa kaivoksen päästöt olisivat erityisen vakavia, sillä sulfaatti ja raskasmetallit kertyvät syvänteisiin aiheuttaen happivajetta. Grafiittikaivoksen valtavien jätekasojen rikkipäästöt aiheuttaisivat jopa vuosisatoja jatkuvan kuormituksen ja vesistöjen pilaantumisen. Lupavaiheessa on myöhäistä pyrkiä vaikuttamaan kaivoksen tuloon. Avaimet ovat kunnilla ja kuntapäättäjillä. Mikäli halutaan vaikuttaa, niin sen aika on nyt.” Sulkava on Heinäveden luonnonystävien puheenjohtaja ja yksi Kestävän kaivostoiminnan verkoston perustajista. Paikalla ollut kansanedustaja Krista Mikkonen (vihr) korosti, että ratkaisuja tulee tehdä aikaisin paikallisella tasolla. Muutokset ongelmalliseen kaivoslakiin eivät välttämättä ehdi Heinäveden ja Leppävirran hätään. Eduskunnassa perustettu Love Saimaa –verkosto vastustaa kaivoshanketta alueen arvokkaan luonnon äärellä ja haluaa tukea olemassa olevia elinkeinostrategioita. Ilmassa onkin myönteistä virettä, kun Itä-Suomi ja luontomatkailun mahdollisuudet ovat nousemassa vahvasti esiin myös eduskunnassa. Lisätietoja: Jukka Leppänen 0505932263 [email protected] Facebook: https://www.facebook.com/heinavesipro/ Twitter: https://twitter.com/Pro_Heinavesi Instagram: https://www.instagram.com/proheinavesi/ www: https://proheinavesi.weebly.com Beowulf Miningin malminetsintähakemus Leppävirran Haapamäellä sijoittuu kirkasvetisen Suvasveden ja suojelualueiden läheisyyteen. Suvasvesi on maakunnan arvokkaimpia vesistöjä ja erittäin harvinainen kaksoiskraatterijärvi, joita tunnetaan vain yksi toinen maailmassa: Kanadan Clearwaterin kraatterit.
HEINÄVEDEN KUNTALAISALOITETTA KOSKEVASSA PÄÄTÖKSESSÄ USEITA HUOLESTUTTAVIA SEIKKOJA Heinäveden kunnanhallitus käsitteli maanantaina 24.9.2018 yli 3000 ihmisen jättämää kuntalaisaloitetta, jossa kuntaa pyydetään ryhtymään kaikkiin käytettävissä oleviin keinoihin kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi ja grafiittilouhosalueen pysäyttämiseksi. Pro Heinävesi on tyytyväinen siihen, että kunnanhallitus ilmaisi lausunnossaan huolensa kaivoshankkeesta. Päätösesitys ei kuitenkaan vaikuta toteuttavan tätä tahtotilaa. Kunta on perustanut nettisivut kaivoshankkeen seuraamiseksi. Lisäksi on todettu, että kunta ottaa virallisesti kantaa vasta, kun yhtiö hakee kaivoslupaa. Viranomaisneuvottelujen ja lupaprosessin lausuntojen odottelu olisi kuitenkin yhtä kuin tuki kaivoksen perustamiselle. Jos kunnanvaltuutetut eivät kaivosta halua, siihen on otettava kantaa nyt, ja tehtävä kaivoksen torppaamiseen johtavat päätökset. Asioiden seuraaminen ja tiedottamisen lisääminen eivät tarkoita, että kunta vastustaisi kaivossuunnitelmia. Pro Heinävesi on erittäin pettynyt ja huolestunut kunnan päätöksestä nimetä kaivosteollisuuden pitkän linjan vaikuttaja Markus Ekberg nimikkeellä “kaivosasiantuntija” mukaan edustamaan kuntaa kaivosta koskevissa tilaisuuksissa. Ekberg on entinen Kaivosteollisuus ry:n puheenjohtaja sekä kaivosjohtaja ja hän on julkisesti Heinäveden tiedotustilaisuudessa 18.7.2018 varauksettomasti toivottanut grafiittikaivoksen tervetulleeksi Heinävedelle. Luostarien edustajia ei ole nimetty kunnanhallituksen listaamaan joukkoon. 3000 ihmisen allekirjoittaman kuntalaisaloitteen tavoite on estää kaivoksen toteutuminen. Kaivosteollisuuden edustajan nimeäminen kunnan edustajiin on täysin päinvastainen linja. Piispat esittivät kannanotossaan 10.9.2018, että todistustaakka on kaivosyhtiöllä. Olemme samaa mieltä, kunnan ei tarvitse erikseen nimetä yksityisiä kaivosmyönteisiä henkilöitä asiantuntijoiksi tilaisuuksiin. Kuntalaisaloitteen käsittelytavassa on myös ollut useita ongelmia ja siinä on mahdollisesti rikottu useampaa julkisuuslainsäädännön sekä Heinäveden kunnan hallintosäännön pykälää. Viranomaisten päätösesitysten tulee hyvän hallintotavan mukaan olla etukäteen julkisesti nähtävillä ja kuntalaisaloitteen jättäjiä olisi pitänyt etukäteen informoida aloitteen käsittelystä. Pro Heinävesi toivoo allekirjoittaneiden puolesta, että päätösesityksen kommentointi etukäteen olisi ollut mahdollista. Pro Heinävesi toivoo, että kuntalaisaloite otetaan uuteen käsittelyyn ja käsittelymahdollisuus annetaan myös valtuustolle. Heinäveden kaivossuunnitelmia vastustava kuntalaisaloite on Suomen kuntalaisaloitepalvelun eniten allekirjoituksia saaneiden kärjessä asukaslukuun suhteutettuna. Asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden aloite edustaa erittäin painavaa tahtotilaa ja ansaitsee hyvän hallintotavan mukaisen avoimen esittelyn ja käsittelyn. Epävirallinen tieto kunnanvaltuutettujen kannoista on, että kaivoksen vastustajilla on selkeä enemmistö. Mikäli näin on, nyt on ryhdyttävä toimiin, ei kaivoshankkeen etenemisen seuraamiseen. Kaivosyhtiön on kerrottu pitävän tiivistä yhteyttä kuntien viranomaisiin (Heinäveden lehti 27.9.2018, Soisalon seutu 5.9.2018). Beowulf Mining korosti Heinävedellä 11.9. pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että vaikka yhtiöllä ei ole Ruotsin Kallakin kaivossuunnitelmille paikallisväestön hyväksyntää, on heillä kuitenkin kunnanjohtajan tuki hankkeelle. Pro Heinävesi toivoo, ettei samanlaiseen tilanteeseen ajauduta Heinävedellä ja on valmiina tukemaan kuntaa kestävän tulevaisuuden luomisessa. Kunnan päättäjien olisi tarpeen linjata kanta aloitteeseen eli puoltavatko päättäjät aloitteessa esitettyä kaivoshankkeen vastustusta. Kunnanhallituksen ja valtuuston on mahdollista nimittää kaivosteollisuudesta riippumaton virkamiesvetoinen työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää, miten kunta voi toimia kaivoshankkeen estämiseksi. Tämän työryhmän tarkoitus, tehtävät ja aikataulu tulee määritellä selvästi ja avoimesti. Kunnan on oltava rohkeasti valmis käyttämään kaavoitusmonopoliaan siten, että toiminnot tukevat matkailuun ja puhtaaseen luontoon pohjaavaa kuntastrategiaa. Kunnanhallituksessa on Pro Heinäveden ymmärryksen mukaan vahvaakin tahtotilaa kaivosta vastaan. Ymmärrämme, että moni poliitikoista on halunnut lausunnossa tuoda ensisijaisesti esiin huolen kaivoksen toteutumisesta. Varsinainen päätös edustajien nimeämisestä on kuitenkin hyvin monitulkintainen ja hankala eikä kuntalaisaloitetta olla käsitelty avoimuuden periaatteiden mukaisesti. Aloite vaatii uuden käsittelyn jo siksikin, että kunnanhallituksen todellinen tahtotila tulisi esiin. (Tämä kappale on lisätty tiedotteeseen jälkikäteen) Kunnanhallituksen lausunto luettavissa täältä. Kuntalaisaloite luettavissa täältä. Lisätietoja: [email protected] Pro Heinävesi sosiaalisessa mediassa:
Edit: Alkuperäisessä tiedotteessa luki, että hyväksytty esitys oli kunnanjohtajan tekemä. Myöhemmin saamamme tiedon mukaan kokouksessa hyväksyttyä esitystä kuitenkin muokattiin kokouksessa, eikä hyväksytty esitys siis ollut samassa muodossa, kuin kunnanjohtajan alunperin kokoukseen tuoma esitys. KARTTA 1: Beowulf Miningin hankkeet: 1) Heinävesi (valtaus sijoittuu myös Leppävirran rajan puolelle): Aitolampi ja Pitkäjärvi: malminetsintävaiheessa. 2) Leppävirta: lupahakemus malminetsintään vireillä Tukesissa 3) Tuusniemi: lupahakemus malminetsintään vireillä Tukesissa. Kuvan malminetsintäalueiden lähteenä Tukesin kaivosrekisterin karttapalvelu, josta saatavilla tarkka kartta: http://gtkdata.gtk.fi/kaivosrekisteri/
Kuva: Mira Lainiola / Luontohetkiblogi Etelä-Savon maakuntapäättäjät nostavat yksimielisesti matkailuelinkeinot ja Saimaan luonnon yli Heinäveden grafiittikaivoshankkeen Etelä-Savon maakuntahallitus on käsitellyt Heinäveden grafiittikaivoshanketta ja linjannut kaavaillun avolouhoksen olevan ristiriidassa maakunnan strategian kanssa, joka perustuu vesistöjen puhtauteen ja matkailun vetovoimaisuuteen. Etelä-Savon maakuntahallitus laati eilisessä kokouksessaan kannanoton Heinäveden kaivoshankkeesta: "Maakuntahallitus on huolestunut Heinäveden Aitolampeen kohdistuvasta kaivoshankkeesta. Etelä-Savon maakuntastrategia nostaa vesistöjen puhtauden ja matkailun vetovoimaisuuden maakunnan kärkitavoitteiksi. Keskeisten vesireittien ja arvokkaiden luontoympäristöjen lähistölle kaavailtu avolouhos on ilmeinen riski Saimaan matkailuelinkeinojen etujen ja luonnon arvojen kannalta, ja siten ristiriidassa maakuntastrategian tavoitteiden kanssa.” Etelä-Savon maakuntahallituksen selkeä näkemys maakunnan kehittämisstrategian ja Heinäveden kaivoshankkeen yhteensopimattomuudesta on laadittu yksimielisesti yli puoluerajojen. Kokouksen pöytäkirjassa on lisäksi kutsuttu Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntia yhteistyöhön kaivoshankkeen vaikutusten arvioimiseksi. Lisäksi maakuntahallitus toivoo Suomen hallitukselta ja eduskunnalta aloitteellisuutta “vanhanaikaisen kaivoslain uudistamiseksi”. Pro Heinäveden Leppänen: “Huojentavia uutisia” Pro Heinäveden puheenjohtaja Jukka Leppänen kommentoi uutisia: “Maakuntahallitus teki oikean päätöksen linjaamalla suunnitellun avolouhosalueen maakunnan kehittämistyötä haittaavaksi tekijäksi. Nämä ovat huojentavia uutisia. Paljon työtä on vielä tehtävä varmistaaksemme tuleville sukupolville tulevaisuuden, jota värittää kaivoksen sijaan puhdas luonto sekä kestävät elinkeinot. Tämän pohjalta on Heinäveden kunnan, lähikuntien sekä Saimaan ympärysmaakuntien helppo olla mukana aidosti kestävän ja hyvinvoivan tulevaisuuden rakentamistalkoissa.” Karttakuvassa merkittynä Beowulf Miningin malminetsintäalue. Yhtiön vireillä olevat malminetsintähakemukset kohdistuvat myös Leppävirran ja Tuusniemen puolelle. Tarkat tiedot Tukesin karttapalvelusta: http://gtkdata.gtk.fi/kaivosrekisteri/ “On olemassa jo riittävästi mitattua tietoa siitä, että ympäristö ei tätä kaivoshanketta tule kestämään. Kaivoksella ei myöskään ole sosiaalista toimilupaa. Viisas yhtiö ymmärtäisi, että tällaisessa asetelmassa hanke kannattaisi lopettaa.” Tiistaina 11.9.2018 Heinäveden kunnanvaltuutetuille ja päättäjille järjestetyissä tiedotustilaisuuksissa olivat paikalla päättäjien lisäksi Beowulf Miningin edustajat sekä hanketta vastustavat Pro Heinävesi -ryhmä, Heinäveden Luonnonystävät sekä Valamon ja Lintulan luostarien johtajat, Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, ja lisäksi pieni joukko toimittajia, jotka saivat pääsyn osallistumaan samana päivänä. Heinäveden luonnonystävien puheenjohtaja Risto Sulkava muistutti, että on turha odottaa yhtiöltä enempää lisätietoja, koska he ovat pörssitiedotteissaan kertoneet jo sellaisia pitoisuustietoja, joista voi suorat johtopäätökset tehdä. “On olemassa jo riittävästi mitattua tietoa siitä, että ympäristö ei tätä kaivoshanketta tule kestämään. Kaivoksella ei myöskään ole sosiaalista toimilupaa. Viisas yhtiö ymmärtäisi, että tällaisessa asetelmassa hanke kannattaisi lopettaa.” Sulkava kertoi ymmärtävänsä miksi kaivosyhtiö ei ole halunnut olla avoin tiedoista paikallisten suuntaan. “Eihän kaivetun kiven rikkipitoisuutta ole kiva kertoa. Kaivosyhtiön edustajat ovat täällä markkinoimassa hankettaan.” Tietoa ei yhtiö tarjonnutkaan, vaan ilmoitti, että hankekartoitus saadaan valmiiksi puolen vuoden päästä, ja että vasta se mahdollistaisi YVA-prosessin aloittamisen, ja hankkeen vaikutusten arvioinnin. Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen kertoi kuitenkin alueellisten päätöstentekojen etenevän jo paljon aiemmin, ja täten muistutti että toiminnanharjoittajan kannattaisi jo aiemmin tuottaa arvioitavia suunnitelmia paikallisten päättäjien tietoon. Tilaisuudessa myös herätti hämmennystä, että yhtiön diaesitys oli englanniksi jättäen huomioimatta varmasti ison osan kunnan valtuuston jäsenistä ja muista kuulijoista. Eikö olisi ollut rakentavampaa ja aidosti avointa kommunikaatiota tukevaa kääntää esitys suomen kielelle? Yhtiö syyttää perusteetta mediaa ja kansalaiskeskustelua valheista Yhtiön edustaja Kurt Budge kommentoi laajaa valtakunnallistakin vastustusta vetoamalla valheellisiin tietoihin. Hän ei kuitenkaan maininnut kysyttäessä yhtään esimerkkiä virheellisestä tiedosta. Aisapari Rasmus Blomqvist mainitsi lopulta epämääräisen “koko Saimaan saastumisen”. Paikallisesti ja valtakunnallisestikin ollaan kuitenkin huolissaan lähtökohtaisesti Heinäveden reitin, Kermajärven, Suvasveden ja luostareiden, sekä sen myötä Saimaan maakuntien tulevaisuudesta. Kermajärvi on yksi Saimaan puhtaan veden syöttäjä ja täten pitkällä aikavälillä vaikutukset voivat ulottua myös laajemmalle Saimaaseen. Arkkimandriitta Sergei lausui ja luovutti vetoomuksen luostareiden puolesta Heinäveden kunnalle “Onko Heinäveden kunnalla varaa menettää luostarinsa, joista se on tunnettu ei vain Suomessa vaan maailmanlaajuisesti vai halutaanko Heinävesi tuntea jatkossa kaivoksesta ja ympäristöhaitoista?” lausui arkkimandriitta Sergei. Pro Heinäveden alustuksessa muistutettiin, että luostarien kävijämäärät ovat olleet yhteensä yli 100 000 kävijää vuodessa. (teksti jatkuu kuvan jälkeen) Valamon johtaja, arkkimandriitta Sergei lausui luostareiden yhteisen kaivosta vastustavan kannanoton. Taustalla oikealla Beowulf Miningin toimitusjohtaja Kurt Budge. Sulfidipitoisuus korkea ja grafiitin pitoisuus niukka Heinäveden Luonnon ystävien ja Pro Heinäveden tiedotustilaisuudessa ennen Beowulf Miningin tiedotustilaisuutta, tuotiin esille mm. grafiittiteollisuuden kansainvälistä kontekstia, asiantuntijalausuntoja, lähialueen kaivosesimerkkejä sekä hankkeen korkearikkisen malmion ongelmat. Louhittavan esiintymän rikkipitoisuus (4,5 -5,2 S%) on suuri, jopa niukkaa grafiittipitoisuutta suurempi (4,5 %). Negatiivisia esimerkkejä nostettiin esiin tuoreesta miljoonan euron kaivoskonkurssin sulfidisten jätteiden jälkityöstä Leppävirralla Särkiniemen kaivoksella ja Polvijärven kunnan karusta pettymyksestä kaivoksen työllistävyysvaikutuksiin. Suomen luonnonsuojeluliitolla toimiva kaivosasiantuntija FT Jari Natunen huomioi, että akkumineraalien kaivamisessa on kyseessä kilpailu siitä, kuka kaivaa mineraalit halvimmalla. Natunen summasi, että kaivoshankkeen tuloksena olisi se, että “hyödyt katoavat Heinävedeltä ja haitat jäävät Heinävedelle.” Esityksessä nostettiin esiin myös kaavailtuja suunnitelmia grafiitin raaka-aineen jatkojalostamisesta litiumioni-akkuteollisuudessa tarvittaviksi grafiittianodeiksi. Tästä toimintaketjusta puuttuu näillä näkymin merkittävän isoja lenkkejä kyseisen tuotannon saamiseksi kotimaahan. Biokemisti Jari Natunen (FT) kysyy, kuinka yhtiö aikoo palauttaa alueen takaisin “luonnontilaan”, kuten esityksessään lupasi. Yli 3000 vastustaa kaivoshanketta kuntalaisaloitteella; Adressissa puolestaan yli 5500 allekirjoitusta
Heinäveden luonnonystävien ja Pro Heinäveden tiedotustilaisuus päättyi kuntalaisaloitteen luovuttamiseen. Pro Heinäveden puheenjohtaja Jukka Leppänen luovutti lopuksi kunnan päättäjille vain reilun kuukauden aukiolo aikanaan yli 3 000 allekirjoitusta keränneen kuntalaisaloitteen. Aloitteen on allekirjoittanut 805 kuntalaista tai kunnassa kiinteää omaisuutta hallitsevaa tai omistavaa jäsentä. Aloite on etenemässä valtuuston käsittelyyn. Kuntalaisaloitteessa vaaditaan Heinäveden kuntaa ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimiin kaivoshankkeen estämiseksi. Kunnanvaltuutettu Mikko Keinonen luovutti lisäksi kaivoslupaa vastustavan adressin, jossa on 5550 allekirjoitusta. Lisätietoja: [email protected] https://proheinavesi.weebly.com/ Pro Heinävesi sosiaalisessa mediassa:
Yhtiö on tullut tunnetuksi Ruotsissa paikallisten ihmisten epäkunnioittavasta kohtelusta
Heinävedelle, Leppävirralle ja Tuusniemeen avolouhoksiaan ajava Beowulf Mining on saanut viime vuosina runsaasti kyseenalaista julkisuutta Ruotsissa siitä, miten se kohtelee paikallista väestöä. Paikallinen saamelaisväestö on taistellut Ruotsissa vuosia Beowulf Miningia vastaan, joka on vasten paikallisten tahtoa yrittänyt pystyttää kaivoksen alueelle. Yhtiö yhdistetään Ruotsissa lauseeseen “What local people?” (“Mitkä paikalliset ihmiset?"). Näin totesi Beowulf Miningin edellinen puheenjohtaja, kun häneltä kysyttiin, mitä paikalliset sanoisivat kaivosprojektista kotiseudullaan. Todetessaan kuuluisan lauseensa hän näytti kuvaa maisemasta, jossa ei näkynyt ihmisiä. Yhtiö on antanut julkisuuteen harhaanjohtavia tietoja suunnitelmistaan Heinävedellä tiistaina 11.9. lobbausmatkalla oleva yhtiön toimitusjohtaja Kurt Budge totesi kaivosalan lehden haastattelussa jo vuosi sitten, että yhtiö “on edelleen sitoutunut grafiittikaivoksen perustamiseen Aitolammelle (Heinävedelle) seuraavan kolmen vuoden kuluessa.” Tytäryhtiön johtaja Rasmus Blomqvist on antanut julkisuuteen aivan päinvastaisia lausuntoja Heinävedellä heinäkuussa: “Miten pitkällä suunnitelmat ovat? Koska kaivos tulee? Millä rahalla se tehdään? Miten haitallisten aineiden valumat estetään? Mihin rikastamo tulee? — En tiedä vielä, tämä koko projekti on vielä aivan alussa. Päätöstä kaivostoiminnan aloittamisesta ei tehdä vielä vuosiin, joutuu Blomqvist toteamaan melkein kaikkiin kysymyksiin.” Blomqvist teki jo vuonna 2016 Leppävirran Haapamäellä pienimuotoisempaa malminetsintää ilman malminetsintälupaa "jokamiehenoikeudella". Kunnantalolla kaivosinfossa kuulijoille vakuutettiin tuolloin erikoistutkija Hannu Makkosen toimesta, että kaivoksen perustaminen alueelle kestäisi lähemmäs 20 vuotta. Lähteet ilmestymisjärjestyksessä:
Lisätietoja: [email protected] https://proheinavesi.weebly.com/ Pro Heinävesi sosiaalisessa mediassa:
Eturivin kulttuurivaikuttajat: Joukko eturivin kulttuurialan ammattilaisia puolustaa Heinäveden, Leppävirran, Tuusniemen ja Saimaan alueen puhdasta luontoa vesistöjä uhkaavalta grafiittikaivoshankkeelta. Toteutuessaan avolouhos saostusaltaineen aiheuttaa suuren riskin vesistöjen ja luonnon pysyvälle pilaantumiselle. “Heinäveden vesistöjen puhtaus on ainutlaatuista koko maailman mittakaavassa. Minkäänlainen niille koituva vahinko ei ole perusteltavissa lyhytkestoisen hyödyn tavoittelun nimissä”, kirjoittaa Hannu-Pekka Björkman, joka on käynyt vuosien ajan Heinäveden luostareissa, Valamossa ja Lintulassa. Joukon yhteinen vahva viesti kuuluu: Arvokkaiden luonnonsuojelualueiden läheisyyteen ei pidä myöntää kaivoslupia eikä Saimaan alueen luontoa ja vesistöjen puhtautta tule riskeerata mistään hinnasta. “Jo pelkästään Kermajärvessä ja lähistön koski- ja jokialueilla asuu ainutlaatuinen ja kuuluisa Kerman järvitaimen, luonnonkantainen taimen joka on Suomessa erittäin uhanalaiseksi luokiteltu. Turvallista kaivosta ei ole”, painottaa Savonlinnasta kotoisin oleva Kari Hietalahti. “Puhtaat vesistöt ja luonnonsuojelualueet ovat asioita joille ei pitäisi voida laittaa hintalappua”, kiteyttää näyttelijä Krista Kosonen. "On raivostuttavaa, että Suomen tärkein luonnonvara – puhdas luonto – ollaan vielä tällä vuosituhannella valmiina tuhoamaan pikavoittoja tavoittelevan, tuhoisan kaivosteollisuuden vuoksi", sanoo Jasper Pääkkönen. Pro Heinävesi -kampanjaan ovat liittyneet mm. seuraavat eturivin kulttuurialan ammattilaiset: Näyttelijä-kirjailija Hannu-Pekka Björkman, näyttelijä Krista Kosonen, näyttelijä Jasper Pääkkönen, oopperalaulaja Jorma Hynninen, näyttelijä Tommi Korpela, näyttelijä Elsa Saisio, näyttelijä ja käsikirjoittaja Annu Valonen, näyttelijä ja käsikirjoittaja Kari Hietalahti, näyttelijä Armi Toivanen, näyttelijä Aku Hirviniemi, näyttelijä ja ohjaaja Petteri Summanen ja näyttelijä-juontaja Janne Kataja. Pro Heinävesi haluaa edistää avointa kansalaiskeskustelua kaivoshankkeiden ympäristö- ja talousongelmista sekä niitä koskevasta puutteellisesta lainsäädännöstä ja valvonnasta. “Kansalais- ja kuntalaiskeskustelua on yritetty toppuutella, vaikka Heinäveden ja Leppävirran hanke on kaivosyhtiö Beowulf Miningin mukaan kovaa vauhtia etenemässä. Yhtiö on ilmoittanut tuoreessa tiedotteessaan, että sen toimitusjohtaja saapuu Suomeen ja Heinävedelle syyskuussa edistämään hanketta”, kertoo Jukka Leppänen Pro Heinävesi -kampanjasta. Lisätietoja: Jukka Leppänen, 050-593 2263 [email protected] https://proheinavesi.weebly.com/ Pro Heinävesi sosiaalisessa mediassa:
Beowulf Miningin grafiitinetsintäalueet luultua Heinäveden lisäksi yhtiö on hakenut malminetsintälupia Leppävirralle ja Tuusniemeen. Leppävirran Haapamäen alueen mahdollisen avolouhoskaivoksen jätevedet laskettaisiin todennäköisesti toistaiseksi erittäin puhtaaseen Suvasveteen, joka laskee edelleen Kermajärveen. Kaivospöly epäpuhtauksineen voi levitä jopa useiden kymmenien kilometrien päähän asutusalueille. Savon järvialueen kunnilta tarvitaan nopeasti yhteistä ymmärrystä elinkeinostrategiasta ja tahtotilaa Beowulf Miningin kaivoshankkeiden pysäyttämiseksi. Louhokset ja saostusaltaat haittavaikutuksineen eivät kuulu luontoarvoiltaan arvokkaisiin vesistöihin ja saaristoihin. Beowulf Miningin tytäryhtiöllä Fennoscandian Resourcesilla on Heinäveden Aitolammen ja Pitkäjärven lisäksi myös kaksi muuta kohdetta. Kohteet sijaitsevat Heinäveden naapurikunnissa, toinen Leppävirran ja toinen Tuusniemen kunnan alueella (ks. kartta 1). Malminetsintäalueiden yhteelaskettu pinta-ala on noin 2200 ha. KARTTA 1: Beowulf Miningin hankkeet: 1) Heinävesi (valtaus sijoittuu myös Leppävirran rajan puolelle): Aitolampi ja Pitkäjärvi: malminetsintävaiheessa, yhtiö on ilmoittanut hakevansa ympäristölupaa jo mahdollisesti ennen vuodenvaihdetta 2) Leppävirta: lupahakemus malminetsintään vireillä Tukesissa 3) Tuusniemi: lupahakemus malminetsintään vireillä Tukesissa. Kuvan malminetsintäalueiden lähteenä Tukesin kaivosrekisterin karttapalvelu, josta saatavilla tarkka kartta: http://gtkdata.gtk.fi/kaivosrekisteri/ – Tähän mennessä Fennoscandian Resourcesin alueen hankkeista laajaa julkisuutta ovat saaneet lähinnä Heinäveden Aitolampea koskevat suunnitelmat, vaikka grafiittikaivoksen vaikutukset ja riskit olisivat todennäköisesti yhtä mittavat myös muilla alueilla, toteaa Pro Heinäveden puheenjohtaja Jukka Leppänen. Huomion kiinnittyminen Heinäveteen johtunee siitä, että kahden muun valtauksen osalta lupahakemukset grafiitinetsintään ovat vasta vireillä. Leppäsen mukaan nykyinen kaivosyhtiöitä maanomistajien ja asukkaiden kustannuksella suosiva lainsäädäntö mahdollistaa sen, että lupahakemukset menevät kuitenkin lähes aina läpi. Beowulf Mining on myös omassa viestinnässään niputtanut Leppävirran ja Heinäveden esiintymät yhteen. – Leppävirran Haapamäellä on jo tehty sähkömagneettisia mittauksia, joiden perusteella yhtiön edustaja Rasmus Blomqvist on kertonut esiintymän olevan yhtiön kannalta kiinnostava, sanoo Leppänen. Kaivosalueiden jätevedet laskettaisiin alueen kuntien yhteisiin vesistöihin. Kaivospöly pystyy kulkeutumaan jopa kymmenien kilometrien päähän ja sienet, marjat, viljelmät tai vesi saattavat sisältää haitta-aineita. Vehmersalmi ja Leppävirran keskusta sijaitsevat jo 35 kilometrin säteellä mahdollisesta kaivoskeskittymästä. Etenkin lähialueille pöly- ja meluhaitat ovat huomattavat. Myös kaivosten hajuhaitat ovat mahdollisia ja niiden määrää on haastavaa ennustaa etukäteen. Haitta-aineista ei ole vielä julkaistu laajempaa selvitystä, mutta järvialueen maaperästä on aiemmin löydetty runsaasti asbestia. Helsingin Sanomat uutisoi 10.8.2018 Paakkilan kylässä Tuusniemellä aikanaan toimineesta Euroopan merkittävimmästä asbestikaivoksesta. HS:n mukaan moni kaivoksella työskennellyt menehtyi alle 50-vuotiaana. Keskimääräisen eliniän ollessa miehillä 1970-luvulla 67 vuotta, oli se Paakkilassa 57. Asbesti joutuu elimistöön hengityksen kautta hienojakoisena pölynä ja aiheuttaa useita syöpäsairauksia. Suvasvesi ja Kermajärvi ovat toistaiseksi hyvin puhtaita vesistöjä, ja molemmilla järvillä on Natura2000-verkostoon kuuluvia suojelualueita. Suvasvesi on luonnontilaisuutensa vuoksi maakunnan arvokkaimpia vesiluonnon kokonaisuuksia. Vesistöt ovat myös kalataloudellisesti runsaita, mm. muikkukanta on voimissaan. Kermankoski, alueen muut kosket ja Heinäveden reitti ovat merkittäviä vesistöluonnon ja maisemansuojelukohteita. On tärkeää huomioida, etteivät kaivosten päästöt pysähdy kuntien rajoille. Grafiitin rikastus vaatii yleisesti valtavien vesimassojen hyödyntämistä, saostusaltaita ja kemiallista vaahdotusmenetelmää. Kaivoksen käyttämät vedet palautetaan luonnonvesiin. Ympäristölupa on aina lupa pilata ympäristöä tietyissä rajoissa. Mikä pahinta, joskus kaivosyhtiöt ylittävät reippaasti luvissakin sovitut päästörajat. Mikäli brittiyhtiö Beowulf Mining saa kaivosluvan ja keskittää kaivostoimintaa järvialueelle, on tyypillistä ja todennäköistä, että grafiitinetsintä laajenee edelleen lähialueille. Leppävirran, Heinäveden ja Tuusniemen kuntien mukaan järvien läheisyys ja asumisen viihtyisyys ovat keskeisiä tekijöitä kuntien vetovoiman ja elinkeinorakenteen kannalta. Heinäveden, Joroisten, Leppävirran, Pieksämäen ja Varkauden yhteinen tuore matkailustrategia toivottaa tervetulleeksi keskelle kauneinta Savoa ja nostaa kärkeen puhtaan luonnon ja kirkkaat järvialueet (matkailuesite Loma Savossa 2018). Alue muodostaa lukuisten järvien, jokien ja purojen yhtenäisen ekosysteemin. Kaivosten kannattavuus vaatii useimmiten sen, että maata ja sivukiveä joudutaan louhimaan runsaasti. Beowulf Miningin kaivossuunnitelmista käytävään keskusteluun on korkea aika ottaa mukaan myös muut kunnat: Leppävirran ja Tuusniemen lisäksi Saimaan ympäryskunnat, kuntalaiset ja mökkiläiset sekä matkailuelinkeinojen harjoittajat, sillä kyse on keskeisesti myös heidän tulevaisuudestaan. – Jo pelkästään maineen kannalta kaivoksen päästöt olisivat valtavan haitallisia. Tulevat mökki-investoinnit sijoittuvat muualle Suomeen, jos kuntien luonnon ja vesistöjen säilymiseen puhtaana ei voi enää luottaa, toteaa Leppänen. KARTTA 2: Beowulf Miningin grafiittikaivossuunnitelmat järvireitillä ulottuvat tällä hetkellä kolmen kunnan (Leppävirta, Heinävesi ja Tuusniemi) alueelle. Vesistöt ovat yhteydessä eteläisen Saimaan järvialueeseen.
Lisätietoja: Jukka Leppänen, 050 593 2263 [email protected] https://proheinavesi.weebly.com/ Pro Heinävesi sosiaalisessa mediassa: Facebook: https://www.facebook.com/heinavesipro/ Twitter: https://twitter.com/Pro_Heinavesi Instagram: https://www.instagram.com/proheinavesi/ -------------------------------- Lähteet: “Haapamäen grafiittiesiintymä on hyvälaatuinen”, Soisalon seutu 24.8.2016: https://www.soisalonseutu.fi/haapamaen-grafiittiesiintyma-hyvalaatuinen/ Suvasveden saaristo (Natura 2000): http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Suvasveden_saaristot(6359) Suvasvesi luonto- ja retkeilykohteena, Metsähallitus: http://www.luontoon.fi/suvasvesi/luontojanahtavyydet Kermajärvi (Natura 2000): http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kermajarvi(6559) Kermajärvi luonto- ja retkeilykohteena, Metsähallitus: http://www.luontoon.fi/kermajarvi/luonto?inheritRedirect=true Beowulf Miningin sivut Leppävirran ja Heinäveden valtauksista ja esiintymistä: https://beowulfmining.com/projects/finland/aitolampi/ “Suomessa toimi 1970-luvulle asti Euroopan merkittävin asbestikylä, jossa laulettiin ylistyslauluja mineraalille – Seuraukset maksettiin ihmishengillä - Paakkilan asbestikylässä Pohjois-Savossa kuoltiin alle 50-vuotiaina keuhkosairauksiin. Terveysvaikutukset näkyvät yhä.” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005787657.html Fishing in Finland: http://www.fishinginfinland.fi/suvasvesi Kuvan malminetsintäalueiden lähteenä Tukesin kaivosrekisterin karttapalvelu: http://gtkdata.gtk.fi/kaivosrekisteri/ Opasnet: Hajuhaitan arviointi kaivostoiminnassa http://fi.opasnet.org/fi/Hajuhaitan_arviointi_kaivostoiminnassa Loma Savossa 2018: http://esitteet.luode.fi/lomasavossa2018/ Hei, ja kiitos kaikille aktiivisuudesta.
Paljon on tapahtunut muutama viikko sitten Heinävedellä pidetyn tiedotustilaisuuden jälkeen. Seuraavassa kerron tiivistetysti, mitä on tapahtunut, miksi ja miten tästä eteenpäin mennään. Kaikki alkoi, kun brittiläinen malminetsintäyritys Beowulf Mining tiedotti aikomuksestaan hakea kaivoslupaa ehkä jo tämän vuoden puolella. Reaktiona uutiseen syntyi Pro Heinävesi, jonka tarkoituksena on säilyttää meille tärkeät ja rakkaat vesistöt sekä luonto puhtaina. Emme halua, että ulkomaiset yhtiöt tulevat luomaan voittoja kasvottomille sijoittajilleen puhtaan ja suojellun ympäristömme kustannuksella. Yhtiöiden etuja suosivan kaivoslainsäädäntömme avustuksella kaivosyhtiöt kykenevät tällä hetkellä kävelemään kotimaisen maanomistuksen ja jopa luonnonsuojelualuiden yli. Pro Heinävesi on lyhyessä ajassa saavuttanut huomattavaa julkisuutta, maanlaajuisesti näyttää heränneen aito huoli ympäristöstämme. Puhtaiden vesistöjen puolesta ja kaivosteollisuuden ympäristöpäästöjä vastaan syntynyt Pro Heinävesi on mahdollisesti muodostumassa koko kansan asiaksi. Lähihistorian useat esimerkit osoittavat, että kaivostoiminta ja sen valvonta ei ole Suomessa kestävän kehityksen vaatimalla tasolla. Emme halua, että Heinäveden reitin kaunista ja korvaamatonta luontoa uhrataan kokeiluun nimeltä "olisiko virheistä opittu". Jos suunnitteilla oleva kaivos perustettaisiin, vesistöille aiheutuisi väistämättä kuormitusta, vaikka päästörajoissa pysyttäisiinkin. Pro Heinävettä luotsaa eteenpäin monialainen joukko heinäveteläisiä asukkaita, loma-asukkaita sekä aktiivisia luontoharrastajia. Pro Heinäveden toiminnan suunnittelussa hyödynnetään olennaisten alojen johtavien asiantuntijoiden näkemyksiä parhaista toimintakeinoista saavuttaa tavoitteemme: kaivoshankkeen pysäyttäminen. Pro Heinäveden toimintaedellytykset olisivat ilman aktiivisten kansalaisten vahvaa julkista tukea hyvin rajalliset. Haluammekin lämpimästi kiittää teitä jo nyt tehdystä vaikutustyöstä ja aktiivisuudestanne, yhdessä olemme vahvempia. Luemme kaikki saamamme viestit ja pyrimme niihin parhaamme mukaan vastaamaan mahdollisimman pian. Olemme saaneet teiltä paljon hyviä ideoita ja niitä otetaan edelleen mielellään vastaan. Kaikkia ideoita emme pysty toteuttamaan, mutta mahdollisimman montaa ajatusta pyrimme hyödyntämään. Olemme todella kiitollisia siitä, että monet ovat kysyneet, mitä he voisivat tehdä asian edistämiseksi. Tällä hetkellä tärkeintä on pitää keskustelua yllä lehtien mielipidepalstoilla, tuttujen kanssa, kadulla, kaupassa, kahvilassa ym. niin Heinävedellä kuin muuallakin Suomessa. Soitelkaa aiheesta toimittajille sekä käyttäkää sosiaalista mediaa ja osallistukaa siellä keskusteluihin. Olemme Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa unohtamatta kotisivuja. Tervetuloa jakamaan tietoa meistä ja kaivoshankkeen vastustuksesta tutuille ja tuntemattomille. Kaivoshankkeen vastustus on pysynyt laajasti ja positiivisessa valossa esillä niin paikallisessa kuin kansallisessa mediassa. Moni poliittinen päättäjä yli puoluerajojen on asettunut tukemaan työtämme. Tunnetteko poliittisia päättäjiä, tutkijoita, luontoaktivisteja tai henkilöitä joiden uskotte olevan kiinnostuneita Heinäveden, Leppävirran, Tuusniemen ja niiden lähialueiden sekä Saimaan vesistöjen suojelemisesta kaivostoiminnan vaikutuksilta? Kaikkien tällaisten tahojen kontaktointi on hyödyksi yhteisen asiamme edistämisessä. Sivumme ja yhteystietomme voi mielellään välittää kaikille mahdollisille tahoille. Kaivoshankkeen vastustamiseksi olemme tehneet kuntalaisaloitteen, jossa vaaditaan Heinäveden kuntaa ryhtymään heti kaikkiin käytettävissä oleviin toimiin kaivoshankkeen pysäyttämiseksi. Pyydämme teitä allekirjoittamaan kuntalaisaloitteen pian, sillä se on tarkoitus luovuttaa kunnanvaltuustolle jo 20.elokuuta. Aloitteesta kannattaa nyt puhua aktiivisesti niin tutuille kuin tuntemattomillekin, jotta saamme mahdollisimman paljon nimiä kerättyä seuraavien viikkojen aikana. Voimme myös halutessanne toimittaa teille paperisen kansalaisaloitteen nimien keräämistä varten. Halukkaat voivat ilmoittautua sähköpostilla. Kuntalaisaloite ja allekirjoituspaikat löytyvät kotisivuiltamme. Kaivoksen vastustamisen alkaessa julkaistiin kunnanvaltuustolle suunnattu kirje. Kirje on toimitettu jo kertaalleen kunnan päättäjille, mutta siitä toimitetaan päättäjille vielä uusi versio valtuustokauden alkaessa, joten nimiä voi edelleen kerätä aktiivisesti myös tähän. Kirje tukee kuntalaisaloitetta ja tuo lisänäkyvyyttä kaivoshankkeen vastustukselle. Kuntalaisaloitteen avulla saamme Heinäveden kunnan selkeästi ilmaisemaan oman kantansa, sillä kunnan toimilla on kaivoshankkeen estämisessä suuri merkitys ja painoarvo. Internetissä liikkuu mediahuomion ja syntyneen huolen seurauksena nyt useampia erilaisia adresseja ja lakialoitteita. Olemme näitä erilaisia vaihtoehtoja miettineet ja keskustelleet niiden vaikuttavuudesta. Adressien avulla voi vaikuttaa poliittisiin päättäjiin mielipiteenilmaisuna. Kansalaisaloitteen avulla asian voi saada eduskuntaan ja sitä kautta voi yrittää nopeuttaa kaivoslain muuttamista. Eduskuntavaalit ovat ensi keväänä, joten mahdollinen kaivoslain muuttamista ajava kansalaisaloite pitäisi luovuttaa uudelle eduskunnalle. Grafiittikaivoksen vastustamiseksi on tehty yksi adressi, mikä ei ole Pro Heinäveden tekemä. Siihen kannattaa osallistua ja yrittää sitä kautta vaikuttaa asiaan. Pro Heinävesi on tekemässä omaa adressia, jota ollaan laatimassa harkiten ja asiantuntijoiden neuvojen perusteella adressin tehokkuuden takaamiseksi. Kaivosyhtiö toivoo työrauhaa tehdäkseen omat selvityksensä ja ympäristövaikutusten arvioinnit. Tämä on tyypillistä retoriikkaa, jolla kaivosyhtiö haluaa esittää oman toimintansa asiallisena ja vastuullisena sekä määrittää ympäristöstä ja alueiden muista elinkeinoista huolestuneiden kansalaisten laissa määriteltyjen kansalaisoikeuksien aktiivisen käytön häiriköinniksi. Rauhaa toivoi myös Äiti Nektaria Lintulan luostarista. Yhtiön suunnitelmien toteutuessa, harkitsee luostari jopa muuttoa pois Heinävedeltä. Heinävesi on tunnettu pohjoismaiden ainoista ortodoksiluostareista. Matkailullisesti Heinäveden ei ole varaa menettää suosituimpia matkailukohteitaan. Luostarien elinkeino ja rauha elämiseen on taattava. Tällä hetkellä perehdymme aiheeseen lisää sekä haemme tietoa ja kontaktoimme asiantuntijoita. Ohessa muutama tuleva mielenkiintoinen tapahtuma joista lisätietoa liitteissä ja linkissä. - Keskustelutilaisuus ja kyläkahvit Sarvikummun koululla su 5.8. - Luontoilta, Vihtarissa ke 8.8. - Luontomatkailua käsittelevä keskustelutilaisuus Savonlinnassa pe 17.8. - Pohjois-Heinäveden matkailu- ja elinkeinseminaari la 25.8. Näillä ajatuksilla jatketaan yhdessä eteenpäin. Jukka Leppänen Pro Heinävesi KUNTALAISALOITE
PUHTAAN HEINÄVEDEN PUOLESTA Brittiläinen Beowulf Mining suunnittelee grafiittikaivosta Kohmansaloon Aitolammen ympärille. Vaikka hanke on vasta suunnitteluvaiheessa, jo tässä vaiheessa on selvää, että kaivos olisi väistämättä huomattava riski Kermajärvelle. Suunniteltu kaivosalue sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Kermajärvestä ja Varisvedestä ja se on noin 20 metriä kyseisten vesistöjen yläpuolella. Koska kaivostoiminnassa käytetään mittavia määriä vettä, ei voi uskottavasti väittää, että Kermajärven puhtaus pystyttäisiin täysin turvaamaan, jos kaivos rakennettaisiin. Kirkasvetisenä Kermajärvi on hyvin haavoittuva pienillekin saastemäärille. Järven pilaantuminen olisi katastrofi, jonka vaikutukset kestäisivät kymmenien sukupolvien ajan. Samalla menetettäisiin Heinäveden maine luonnonkauniina ja puhtaana matkailukohteena, mikä romahduttaisi kunnan matkailuelinkeinot. Toisaalta, jos Heinävesi torjuu kaivoshankkeen, se voi saada näkyvän imagovoiton ja vahvistaa mainettaan kuntana, jonka kauniista luonnosta pidetään huolta. Näin tuettaisiin myös Heinäveden kunnan matkailua. Kaivoshanketta on puolusteltu työllistävällä vaikutuksella. Mikään hyöty ei kuitenkaan voi korvata luonnolle koituvaa tuhoa ja vaikka kaivos toisi lyhyen elinkaarensa ajaksi työpaikkoja, se hävittäisi niitä vähintään yhtä paljon muista elinkeinoista. Muun muassa Lintulan luostarin johtaja, igumenia Mikaela sanoi keskustelutilaisuudessa 18. heinäkuuta, että Lintulan toimintaedellytykset häviävät, jos kaivos rakennetaan. Toisaalta kysymystä hyödyistä ja haitoista ei tarvitse edes pohtia, jos päätämme, että Kermajärveä ei saa saastuttaa mistään hinnasta. Jos sen sijaan ajattelemme, että Kermajärven saa saastuttaa, jos vain hinnasta sovitaan, on aiheellista myös määrittää arvo menetetyille elinkeinoille, luostareille, kiinteistöjen arvon laskulle, ympäristöhaitoille ja asukkaiden terveyshaitoille. Heinäveden kunnan virallisella kannalla on kaivosasiassa iso merkitys. Muuttamalla kaavaa tai rakennusjärjestystä kunta voi parhaassa tapauksessa jopa estää kaivoksen perustamisen. Kunnan toimilla on kuitenkin kiire. Mitä pitemmälle prosessi etenee ja mitä enemmän siihen sijoitetaan rahaa, sitä vaikeampaa on sen pysäyttäminen. On myös todennäköistä, että näillä näkymin ensi keväänä allekirjoitettava Suomen ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus tiukentaa kaivoslakia ja pahimmassa tapauksessa vie kunnilta sen päätösvallan, joka sillä vielä on kaivosasioissa. Kaivosta ei saa rakentaa ja siksi me allekirjoittaneet vaadimme, että Heinäveden kunta ryhtyy heti kaikkiin käytettävissä oleviin toimiin kaivoshankkeen pysäyttämiseksi. Jukka Leppänen, 050-593 2263 https://proheinavesi.weebly.com/ [email protected] facebook - twitter - instagram |
pro heinävesiJukka Leppänen arkisto
syyskuu 2018
Kategoriat |